tiistai 14. elokuuta 2012

Päivä 1 - Miksi harrastan ratsastusta


Ajattelin aloittaa tuollaisen päivähaasteen, koska muuten blogi saattaisi olla melko hiljaisella hetken aikaa. Sissille laitetiin oikeaan etuseen erikoiskenkä, jonka vuoksi se täytyy totuttaa siihen pikkuhiljaa käyntilenkkien avulla. Koska nyt en tällä viikolla ainakaan pääse Winskin selkään Elinan sunnuntain kisojen vuoksi, en jaksa kirjoitella mitään tylsiä käyntilenkkipostauksiakaan ja siksi tälläinen haastejuttu voisi olla kiva :) Hieman toki muuttelen noita kysymyksiä sitä mukaa kun näitä teen, mutta eiköhän nämä onnistu!

Päivä 1 - Miksi harrastan ratsastusta
Päivä 2 - Minun tallini 
Päivä 3 - Toivelistani 
Päivä 4 - Unelmahevoseni 
Päivä 5 - Ratsastusurani 
Päivä 6 - Omat varusteeni
Päivä 7 - Kuinka hevoseni tuli minulle
Päivä 8 - Parhaat saavutukseni ratsastuksessa
Päivä 9 - Lempihevoseni
Päivä 10 - Muut lemmikkini
Päivä 11 - Mitä hevoseni syö
Päivä 12 - Elämäni hevonen/hevoset
Päivä 13 - Hevoseni varusteet
Päivä 14 - Unelmatallini
Päivä 15 - Parhaat kuvat hevosestani
Päivä 16 - Mieleenpainuvimmat kilpailuni
Päivä 17 - Vahvuuteni ja heikkouteni ratsastajana
Päivä 18 - Tärkein ja turhin varusteeni
Päivä 19 - Hevosesikuvani
Päivä 20 - Tavoitteeni ratsastuksessa
Päivä 21 - Hevoseni hyvät ja huonot puolet
Päivä 22 - Videokooste hevosestani
Päivä 23 - Näin valmistaudun kilpailuihin
Päivä 24 - Hevosblogeja joita luen
Päivä 25 - Minä hevosenomistajana
Päivä 26 - Taustajoukkoni
Päivä 27 - Parhaat hevoskuvani (itsekuvatut)
Päivä 28 - Unohtumattomin hevosmuistoni
Päivä 29 - Mielestäni upeat hevoset 
Päivä 30 - Tilannekuvia ja kommelluksia


Miksi harrastan ratsastusta?

Tästä saisin tehtyä ihan todella pitkän kirjoituksen, mutten kipeän käteni vuoksi pysty kovin kummoisesti kirjoittamaan, koitan tehdä tämän mahdollisimman lyhyeksi. Hevoset kiehtovat minua aivan todella paljon, koska mielestäni on todella upeaa saada noin suuri eläin luottamaan itseensä ja toimimaan kuskin mukaan. Hevoset ovat muutenkin kaikinpuolin upeita eläimiä, enkä varmasti koskaan jaksa kyllästyä niiden ihailemiseen, vaan voisin jatkaa ties kuinka kauan.

Ratsastus on minulle eräänlaista terapiaa. Missään muualla kuin hevosen selässä en tunne oloani niin kotoisaksi ja rauhoittuneeksi. Ratsastaessa ei tarvitse huolehtia mistään, vaan saa nollata ajatukset kokonaan ja kaiken lisäksi siitä tulee hyvälle tuulelle. Ajan myötä tästä harrastuksesta on tullut enemmän kuin harrastus, elämäntapa. Tuntuu vaikealta ajatella, että joskus joutuisin luopumaan hevosista ja ratsastuksesta esim. terveydellisistä syistä. Kuinka sitten saisin purettua pahinta stressiä? Miten saisin muuten vietyä ajatukset pois kaikesta pahasta ja vaikeasta? Onneksi sitä ei ainakaan vielä tarvitse miettiä.


Ratsastuksessa parasta on kehittyminen ja tavoitteiden voittaminen. Minulle ei tärkeintä ole olenko HeC vai VaB tasoinen ja hyppäänkö kahta metriä esteillä, vaan se, kuinka itse huomaan kehittyväni ja saavuttavani tavoitteitani. Aina on ihana oppia jotain uutta ja tajuta kuinka se oikeasti tehdään. Hevoset vain kuuluvat yksinkertaisesti elämääni ja minun 'kotini' on satulassa. Tässä näin lyhyesti, tosiaan kirjoittaminen hieman takkuaa kun teloin oikean käteni tullessani kotiin ja kaikenlisäksi olen ihan puhki. Mutta kaikki jotka ette ole vielä käyneet, niin käykääs kurkkaamassa tuo meidän Facebook-sivu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti