Kysymyspostausta?

Edellinen kysymyspostaus on tehty viimeksi Vipin aikoihin ja sen jälkeen onkin mennyt kaikki hommat ihan uusiksi. Kallen tulo mulle ylläpitoon, Winskin muutto, oman hevosen osto. Kaikki nämä ihan lyhyen ajan sisään ja siksipä aloin miettimään, mitähän kaikkea on teillä sinne ruudun toiselle puolelle jäänytkään epäselväksi? Oon aivan varma että jokaisella on jotain kysyttävää ja siksi päätinkin pistää taas ihan oman postauksen kaikille kysymyksille pystyyn! Nyt saa kysyä, ihan mitä vaan ja lupaan vastata kaikkiin asiallisiin kysymyksiin piakkoin!

Satulakokeilua ja kouluvalmennus

Käytiin eilen Elinan kanssa yhdessä maastoilemassa Kalle ja Bella, jonka jälkeen tein taas Kallen kanssa koppireenejä. Kopitusta harjoteltiin noin 45 minuuttia ennen kuin sain ponin taas pysymään sisällä ja takapuomin kiinni. Ja taas ollaan lähempänä ja lähempänä helpompaa elämää..! Ennen sitä kuitenkin tuli puheeksi Elinan kanssa tuo satula, joka nyt on jäänyt vähän liian leveeksi edestä, minkä johdosta valuu koko ajan lavoille ja puristaa. Kokeiltiin sitten ratsastuksen jälkeen kaikki satulat Kallen selkään mitä tallilta löydettiin ja muutama niistä nyt pääseekin ihan tositoimissa kokeiluun. Toivottavasti saadaan pian uusi satula!

Eilen sain yllättäen idean lähteä tänään kouluvalmennukseen pitkästä aikaa ja otin ekan satulan kokeiluun. Se on Pessoan estesatula, mutten kyllä mallista osaa sanoa yhtään mitään.. Joku estepenkki se on kuitenkin ja sopi Kallelle aika passelisti. Se olis saanut olla vähän kapeemmalla kaarella jottei olisi painunut liian alas, mutta pääasia olikin ettei se paina lapoja eikä säkää. Sillä siis mentiin valkkuun ja oli kyllä ihan hyvä valinta! Valkkuun lähdettiin meidän tallilta yhden toisen hepan kanssa ja käveltiin siis tuohon naapuritallin kentälle, jossa on paremmin tilaa.

Aloitettiin valkku omatoimisella verkalla ja verkassa vaan vähän tunnustelin miltä Kalle tuntui ja miten se reagoi satulaan. Heppa tuntui alusta asti tosi kivalta, se liikkui mielellään eteenpäin ja selkeästi liike oli paljon parempaa kun satula ei häirinnyt ollenkaan sen liikkumista. Tein verkassa aika perusjuttuja, muutamia voltteja ja ympyröitä, siirtymisiä ja vähän laukannostoja. En vaatinut muuta kuin omatoimista liikkumista reippaasti ja rennosti eteenpäin ja että se asettuu ja taipuu heti reilusti pyynnöstä. Laukassa tehtiin vähän nostoja ja laukkailtiin reippaasti kenttää ympäri, ennenkun pidettiin valkun kanssa pieni palaveri meidän nykymenosta ennen itse töihin ryhtymistä. 

Aloitettiin valkku työskentelemällä laukassa ja aiheena olikin meille vielä ihan vieras käsite, nimittäin suoralla uralla laukannostot. Ollaan treenattu nostoja ahkerasti, mutta ollaan nostettu ne aina kulmasta hieman taipuneella hevosella. Nyt olikin vähän jännä lähteä kokeilemaan miten suoralla uralla nostot onnistuvat. Onneksi huoli oli aika turha, sillä ollaanhan me jo nostettu vastalaukatkin suoralla uralla, joten miksei myötalauakat sitten onnistuisi. Tein ennen nostoa aina hieman avoa, ennenkuin suoristin ja nostin laukan. Ekoilla kerroilla Kalle ei meinannut ihan tajuta mitä mä oikein halusin vaan tarjoili milloin ristilaukkaa ja milloin vasta. Kun muistin kertoa hepalle tarkasti sisäpohkeella, että nostetaan vasen laukka ja samalla vahdin ulkolavan pysyvän hallinnassa niin saatiin heti hyviä nostoja aikaiseksi. 

Vähän vanhempaa matskuu toukokuulta uusien kuvien puutteessa..

Oikeaan suuntaan laukannostot olivatkin jo totuttuun tapaan paljon helpompia joten vaadittiinkin sitten siihen suuntaan vähän enemmän. Noston piti lähteä terävästi takajaloista niin, että kintut on hyvin mahan alla. Kun nostot onnistui, oli myös helpompi jatkaa laukassa ratsastamista. Tehtiin tosi paljon hommia laukan sisällä ja ratsastettiin takaosaa hyvin aktiiviseksi sekä etuosaa kevyeksi. Tein paljon pidätteitä ajatuksella vähän ylöspäin ja heti perään myötäys, ettei Kalle jää roikkumaan ohjalle vaan oppisi kantamaan itse itsensä. Muutaman noston ja toistojen jälkeen saatiin muutamia AIVAN SUPERhienoja hetkiä! Kalle ei oo koskaan ollut niin kevyt ja herkkä laukassa kädelle kun tossa muutamien pätkien ajan ja herranjestas että se tuntui hyvältä! Tota on nyt hyvä lähteä hakemaan joka kerralla, kun tietää että sen tunteen voi saavuttaa kun vaan muistaa ratsastaa oikein.

Laukkailun jälkeen pidettiin pieni huilitauko, jonka jälkeen tehtiin vielä ravityöskentelyä. Saatiin tehtäväksi mennä ihan uraa pitkin tehden ravissa vähän eteenratsastusta sekä kokoamista vuorotellen. Eteenratsastuksessa saatiin tehtäväksi tehdä isoa ympyrää jossa hieman irroteltiin lapoja väistättämisen avulla sekä haettiin tuntumaan paremmin ulko-ohjalle. Lisäksi isommassa ravissa oli tarkoitus hakea ponia pidemmälle kaulalle ja venymään vähän paremmin kuitenkin tuntuma säilyttäen ja taipumaan vähän paremmin sisäpohkeen ympärille. Ison ravin jälkeen istuin alas satulaan ja kokosin ravia vähän ylöspäin ja niin, että poni kantaa taas itse oman kroppansa ja liikkuu silti pyöreänä. Hetken aikaa poni vähän ihmetteli että mitäs tää nyt oli, mutta kun hyväksyi sen tosiasian, että kyllähän se osaa ja kykenee saatiin taas semmosia AHAAAA!-fiiliksiä!

Nyt vaan tota treenaamaan ahkerasti, tuossa kyllä huomasi miten liike lähti paranemaan koko ajan. Saatiin ihan superhyviä vinkkejä taas jälleen kerran, mm. noissa kokoamisissa kun muistan ajatella itse tosi ryhdikkäästi omalla kropalla ylös päin ja samalla hepan takaosaa kunnolla alle, saadaan jo sillä tehtyä iso muutos. Voi vitsit mä oon ihan fiiliksissä tästä ja nyt on taas ihan erilainen palo näihin omiin treeneihin! Näin sitä vaan saa huomata, että töitä on tehty ja että vieläkin meillä on parannettavaa ja kehityttävää ihan superisti! Niin ihanaa, on ihan täydellistä kun on tälläsiä ihmisiä ja apujoukkoja ympärillä joilta saa kullanarvoisia neuvoja ihan yhden tunnin aikana. Ensi viikolla olisi tarkotus mennä uudestaan, jos sitten saisin vaikka kuvaajankin matkaan. 

Ensi viikolla onkin ihanan reipastahtinen viikko tiedossa, kun kahden duunin sekä Kallen lisäksi mulla onkin yhden toisen hepan liikutus koko viikon ajan. Nimittäin Hannupoika on mun käytössä koko viikon, kun sen nykyinen liikuttelija Roosa on reissaamassa ja Jenni pyysi mua käymään treenailemassa ukkelia, ettei se jää ihan laiskottelemaan viikon ajaksi. Tosi ihanaa päästä viettää ponin kanssa kunnon tehoviikkoa, saapa nähdä mitä kaikkea me keksitäänkään! 

Can't wait!!! :)

Lastausharjoittelua

Me palauduttiinkin eilen juhannusreissusta ja kyllä on pakko vieläkin hehkuttaa kuinka kivaa meillä oli!! Reissu meni ihan odotettua paremmin, mutta kotiin palattiinkin tosi väsyneissä merkeissä. Olin ihan poikki heti kun pääsin kotiin, mutta ei auttanut jäädä nukkumaan vaikka oma sänky kovasti houkuttelikin. Piti vaihtaa puhdasta vaatetta kassiin mukaan ja lähteä jatkamaan reissaamista.

No, meidän piti lähteä siis Kallen kanssa Suonenjoelle viettämään vähän lomaviikkoa rennommissa tunnelmissa maalle. Reissuun lähtö ei kuitenkaan onnistunut tällä kertaa, koska ei saatu ponia kyytiin. Sillon kun käytiin se hakemassa tammikuun lopussa, koitettiin saada sitä noin viitisen tuntia kyytiin, ennen kun silloisen ylläpitäjän kaveri tuli ruunan kopittamaan Kari Vepsän opeilla. Nyt ollaankin kevään ja kesän aikana muutamia kertoja harjoteltu koppiin menoa, ja aina oon sen sinne saanut. Joka kerta kuitenkin takapuomin on laittanut kiinni joku ennestään Kallelle tuttu henkilö eikä ongelmaa ole siinä niinkään ollut. Ja pitihän se arvata että juuri kun oltaisiin oltu lähdössä, ei heppa sinne halunnutkaan jäädä. 

"Mene sinä vaan keskenäs, minä en varmana lähde mihinkää...!"

Poni käveli mun perässä oikein hyvin perille asti koppiin, mutta kun otettiin äiti mukaan laittamaan takapuomia kiinni, se löi jarrut päälle eikä enää halunnut tehdä mitään yhteistyötä kopin kanssa kun joku vieras ihminen tuli lähellekään. Sain sen kuitenkin sisälle houkuteltua, mutta kun äiti oli laittamassa puomia kiinni, peruutti Kalle melkein hänen päälleen. Yritykset jäi sitten siihen, laitoin hevon vielä kerran sisään niin että peruutin sen itse pois ja tosi huonolla fiiliksellä vein ponin takaisin koppiin. Kannoin vielä kaikki kamat autosta talliin takaisin ja lähdettiin kotiin nukkumaan. 

Tänään oonkin ajatellut asiaa tosi paljon ja tein päätöksen, että tästä lähtien lastaan ponin ihan itse millä keinolla tahansa. Tänään satuttiinkin Elinan kanssa tallille samoihin aikoihin ja Elinan laitettua kärry autoonsa kiinni, mentiin heti treenailemaan koppiin menoa ruunasen kanssa. Taluttelin sen ensin leipien kanssa muutamia kertoja sisälle niin, että mentiin vaan rauhassa sisään ja hetken aikaa ihmeteltiin. Välillä kokeilin mitä poni sanoo jos lähden itse pikkuhiljaa liikkumaan taakse päin, mutta se halusi vaan koko ajan lähteä perässä kun luuli että jätän sen sinne sisälle yksinään.

Muutamia kertoja otettiin sitten taas askeleita eteenpäin ja jatkoin yrittämistä. Pian pääsinkin liikkumaan niin hyvin, että sain jätettyä narun hepan kaulalle ja pääsin hyvin liikkumaan Kallen takaosan kohdilla ilman että se lähti liikkumaan mihinkään suuntaan. Päätin sitten kokeilla miten saisin takapuomia kiinni traikun sisältä käsin, eli seisoin koko ajan hevon vieressä ja juttelin sille etten mä ole mihinkään menossa ja nappasin puomin kiinni. Ja siinä se seisoi! Takapuomi kiinni kaikessa rauhassa vaikka ei peruuttamaan päässytkään. Hitsi miten hyvä fiilis tuli kun onnistuttiin noinkin "helposti" ja Kalle sai jäädä tyytyväisenä koppiin ja huomasi etten mä mihinkään häviä. 

Kun poni olikin ihan rauhassa siinä niin kokeilin ottaa hepan pois. Tultiin rauhassa pois kopista ja käveltiin pieni lenkki ennen uutta yritystä. Toisella yrittämällä Kalle jäi taas ihan uskomattoman hienosti seisomaan paikalleen kun menin laittamaan puomia kiinni. Sitten vaan kaikki luukut kiinni ja käytiin ajamassa Elinan kanssa ihan pieni lenkki, että Kalle huomaisi ettei me olla mihinkään lähdössä vaan mennä takaisin kotiin. Lenkin jälkeen otettiin heppa taas ihan kaikessa rauhassa kopista ulos ja se pääsikin karsinaan hetkeksi syömään heiniä hurjan rankan reissun jälkeen. 

Raukka oli selvästi vähän hämillään tosta ajelusta, kun piehtaroi moneen otteeseen ja pyöri boksissaan jonkin verran. Siitä se sitten rauhoittui, kun taisi tajuta että kotonahan me ollaan ja kaikki on ihan fine edelleen.. :D Oli kyllä tosi helpotus, kun sain hepan noinkin iisisti sisälle. Huomenna me sitten jatketaan samalla kaavalla, toivottavasti menisi yhtä hyvin!

Onko (/ollut) vaikeasti lastattavia hevosia? Kuinka olette harjoitelleet lastausta ja miten olette siinä onnistuneet? Olisi tosi kiva kuulla muiden kokemuksia ja vinkkejä, miten lastaus on alkanut sujumaan!

Esteitä, hiekanmaistelua ja sileätreeniä

Heippa! Tultiin eilen perille tänne Kalajoelle ja nyt kerkesin julkasemaan tän aiemmin kirjotetun postauksen meidän estetreeneistä. Käytiin siis tiistaina hyppäämässä itsenäisesti isolla kentällä naapuritallilla ja Jenni oli Zipen kanssa mukana puomitreenailun merkeissä. Roosakin saatiin mukaan hillumaan kameran kanssa ja hyvä niin! Moni teistä onkin varmaan jo huomannut mulla instagramissa ja facebookissa olevat kuvat pienimuotoisesta äksidentistä..

Alkuverkat mentiin pienemmällä kentällä ison kentän ollessa varattuna. Kun edelliset olivat valmiita "estekentällä" ja me verkkailtu, päästiin hommiin. Tehtiin ensin molemmat Jennin kanssa puomityöskentelyä muutamilla puomeilla ja Kalle tuntui tosi hyvältä. Sillä oli hyvin meno päällä ja se selvästi ilahtui kun huomasi taas esteitä kentällä.

Hyppääminen aloitettiin ihan pienillä ristikoilla ja verkkahypyiksi tultiinkin muutaman kerran eri suunnista tuota vesimattoa ihan pienenä. Kalle oli taas ihanan reippaana menossa, eikä se kattonut taaskaan mattoo ollenkaan. Musta on aina vaan niin ihanaa ajatella, kuinka me vajaa 5 kuukautta sitten yritettiin pusertaa maapuomin yli ilman pysähdystä ja nyt päästään jo hyppäämään erikoisesteitä kuin mulla olisi alla jokin estehevonen. Ihana ponski, aina yllättää!

Verkkahyppyjen jälkeen siirryttiin muurille sekä pienelle portille. Tultiin muurille kaarteen kautta, josta jatkettiin uralle ja taas kaarteen kautta portille. Tää menee taas vähän kehumiseks, mutta en oikeasti voi olla kehaisematta kun Kalle meni molemmat niin superhyvin! Mulle harvoin tulee tommosta fiilistä esteillä, mutta tällä kertaa ihan oikeasti tuntui niin hyvältä. Tätä tultiin pariin otteeseen, ennen välikäyntejä ja pientä rataa.

Vielä ennen rataa tultiin ihan yksittäisenä radallakin oleva aaltolankku, jonka ponski suoritti jälleen ihan megahienosti. Sitten vaan radalle ja alotettiinkin pienellä ristikolla vasemmalta. Ratakin näkyy kokonaan tossa videolla ja ristikon jälkeen kaarrettiin muurille. Sain aika hyvin pidettyä laukan myös kaarteessa, joten muurille tuli oikein hyvä hyppy. Muurilta jatkettiin lankulle, jolle myös ihan hyvä lähestyminen. Taas kävi sama juttu, kuin viime treeneissä, eli Kalle pääsi valahtamaan vähän pitkäksi ja puomi lähti mukaan. Lankun jälkeen kaarrettiin portille, josta vähän pidempi reitti vesimatolle, joka oli okserina.

Tässä vaiheessa tuuli oli yltynyt aika yhtäkkisesti ja juuri kun oltiin tulossa ponnistuspaikkaan, tosi kova tuulenpuuska nappasi vesimaton esteen alta mukaansa, jota Kalle tietysti säikähti. Kaikki kävi tosi nopeesti ja itse olin jo valmiina hyppyyn, mutta sitten lähteekin hevonen alta. Me jatkettiin siis matkaa esteen oikealle puolelle ja vesimatto jatkoi matkaansa esteen taakse. Mä roikuin tässä vaiheessa tosi taidokkaasti Kallen vasemmalla kyljellä niin, että poni vähän hermostui siitä, pomppasi vielä kerran ja sillon multa katos tasapaino ihan täysin, ote irtosi ponskin harjasta jossa kaikin voimin roikuin viimeseen asti ja mätkähdin maahan.

Videolta toi näyttää oikeesti aika hurjalta, muttei oikeastaan ees tuntunut noin pahalta. (Okei, tällä hetkellä kyllä tuntuu.....) Ekaksi kun sain kerättyä itteni maasta taisin kysyä heti Roosalta, saitko videolle... :D Sitten vasta kerroin olevani ihan elossa ja kaikki paikat tallella. Olin ilmeisesti roikkunut aika kovasti Kallen tukassa kiinni, kun harjaa oli edelleen sormien välissä. Poni onneksi väisti mua tossa laskeutumisessa ja jäi seisoskelemaan tohon ihan lähelle, eikä edes yrittänyt lähtee mihinkään.

Kun suurin osa hiekasta oli syljeskelty suusta pois, kiipesin kyytiin takaisin jatkamaan reenejä. Tultiin eka pikkuristikko alle ja matto perään. Ihan selväähän se, että ponia jännitti matto, kuten myös muakin. Eka yritys olikin kielto, kun jätin ponin yksin lähestymisessä, enkä ratsastanut loppuun asti. Seuraavilla kerroilla mentiinkin jokaisella yrittämällä hyvin yli ja vaikka hevoa jonkin verran jännittikin, se meni tosi reippaasti yli kun itse ratsastin esteen loppuun asti kunnolla.

Hetken huilitauon jälkeen tultiin rata vielä uudelleen kokonaisena, eli muuri, lankku, portti sekä vesimatto. Vesi oli nyt kuitenkin pystynä ja hieman pienempänä, että varmasti mennään hyvin yli. Oli kyllä hyvä lopettaa tuohon rataan, se meni nimittäin ihan nappiin! Saatiin muurille ja lankulle ihan superhyvät lähestymiset, portille tultiin vähän kiemurrellen, mutta yli hyvin kuitenkin. Vesimatolle mulla irtos toinen jalustin jalasta, mutta kun ratsastin kunnolla loppuun asti, päästiin oikein hyvin yli. Oli oikeasti ihanaa lopettaa noin hyvin menneeseen rataan!

Meillä alkaa esteetkin sujumaan jo mun mielestä tosi kivasti. Toki rutiininpuutehan meillä on molemmilla, mutta sitähän saadaan ahkeralla treenillä. Oon ottanut tavoitteeksi tehdä kerran viikossa ihan kunnon estetreeniä ja toisen kerran viikossa sitten mennään kavaletteja tai puomityöskentelyä. Näin memnään ainakin tällä hetkellä, katsellaan sitten myöhemmin miten tulosta alkaa syntymään ja tarvitseeko määrää lisätä tai vähentää :)

Eilen mulla oli paikat sen verran hellinä, etten edes halunnut ajatella kyytiin kiipeämistä joten tyydyin juoksuttelemaan ihan kevyesti. Tänään olikin jo pakko kivuta satulaan ja kivun sallimissa rajoissa tehtiin koulutreeni kentällä. Sattuneista syistä mentiinkin tosi kevyesti ja Kalle oli ihan jees. Tehtiin paljon avoja sekä käyntiväistöjä keskihalkaisijalta uralle, joissa ruuna oli ihan super! Koitan nyt opetella ratsastamaan yhden nappulanvälin pidemmällä ohjalla, etten ratsasta heppaa vahingossakaan liian lyhyeksi edestä. Tuo vaatii vielä vähän lisää treeniä, mutta hyvältä alkaa jo vaikuttaa!

Laukassa keskityin lähinnä tahtiin ja suoruuteen, ja annoin ponin mennä aika vapaasti. Laukkailun jälkeen mentiin pari kierrosta rentoilua ravailua uralla ja sitten loppukäynnit maastossa. Elina ratsastaa hepan tänään ja huomenna se saa joko vapaan tai juoksutushommia. Odotan innolla kun pääsen viikonlopun jälkeen kyytiin! On kyllä outoa olla kaksikin päivää poissa tallilta ja hevosen selästä. Onneksi sain jättää ponin hyvillä mielin Elinan hoitoon ja tiedän että nää pari päivää tekee sille tosi hyvää :)

Nyt me jatketaan juhannuksen viettoa ja kohta lähdetäänkin vähän kuvailemaan tonne merenrantaan! Varmaankin viikonlopun jälkeen on aihetta postailla, ensi viikosta nimittäin onkin tulossa vähän erilainen.. ;) Hyvää juhannusta kaikille, olkaahan kiltisti ja pitäkää kamuista huolta, ei saa hukkua! 

Viikonlopun heppailuja

Heippa! Viime estepostauksessa vähän alustavasti lupailinkin pidempää kuulumispostausta, ja nyt kun takanapäin on tosi kiva ja kuvarikas viikonloppu, on ihana tulla postaamaan suuren kuvamäärän kera! En ookkaan saanut vähään aikaan ketään kaveriksi tallille, mistä johtuen kuviakin on tullut tosi harvoin. 

Pakko vähän poiketa viikonlopusta, sillä oltiin Jennin kanssa viime keskiviikko-torstai välisenä yönä kattelemassa ihan oikeita villikarhuja! Istuttiin koko yö ilta kuudesta aamu viiteen semmosessa ihan pienessä kopperoisessa oottamassa että karhut tulee siihen syöntipaikalle ja ekat nallet bongattiinkin heti kahdeksan jälkeen. Sitten tulikin vähän pidempää taukoa ja puolen yön maissa tulikin emo ja sen kolme pentua siihen meidän kopista vajaan 10 metrin päähän syömään.. Vähän oli kyllä jännää! Mut silti oli ihan supersiistiä päästä seuraamaan noita elukoita noin läheltä, ja kaikenlisäksi kuvaamaankin vielä. Nyt saattekin nähdä muutamat parhaimmat nallekuvat tuolta yöltä!

Torstai menikin suht väsyneissä tunnelmissa vähien yöunien takia, mutta päivää piristi huimasti aivan super Kalle estetreeneissä. Perjantaina meillä olikin tiedossa Kimmon kisat, mutta ponin kanssa käytiin paikalla pyörähtämässä ihan vaan kisaturistien roolissa ihmettelemässä kisameininkejä. Oli ihana huomata miten  fiksusti heppa osasikaan toimia vaikka ympärillä oli ties minkälaista hälinää ja härdelliä, ihmisiä ja vieraita hevosia. Alkujännityksen jälkeen Kalle oli kuin kotonaan hyvin fiksusti ja rennosti. Vein ponskin sitten kasikympin loputtua tallille takaisin ja loppuillan vietinkin kisoja kuvaten ja katsellen, huippuporukassa tietty! 

Lauantaina olikin ihana aamu, kun sain nukkua niinkin pitkään kuin vaille yhteentoista. Menin 12 töihin ja illalla sitten duunista suoraan tallille. Elinalla oli Joensuussa kisat ja palauduttiin suht samoihin aikoihin tallille ja koska traikku oli valmiiksi kiinni autossa, olikin hyvä sauma treenata traikkuun menoa Kalevin kanssa. Käytiin ensin laittamassa ensin ruuat sinne ja sitten tehtiin muutamia kertoja niin, että mentiin sisään, syötiin hetki, peruutin ponin ulos ja uudestaan. Parin toiston jälkeen pyysin Emmiä tulemaan traikun vierelle niin, että laittaa puomin kiinni sillä aikaa kun ponski syö. Koko tuon ajan poni oli aivan mielettömän kiltisti, se meni koppiin niinkuin ei mitään lastausongelmaa olisi koskaan ollutkaan ja pysyi siellä juuri niin kauan kuin pitikin. Niin ihana ja rauhallinen ruunaseni <3 

Traikkutreenien jälkeen olikin vuorossa iltalenkkeilyt, jotka aloitettiin käymällä pitkästä aikaa pellolla. Otettiin muutamat pätkät ravia sekä pari rauhallista laukkapätkää pellon päästä päähän. Kalle oli aika hyväntuntuinen, mitä nyt korkeassa heinässä hieman ylireipas ja innokas, muttei kuitenkaan käynyt vahvaksi. Laukkakin oli tosi positiivinen yllätys, kun hevo oli tosi rauhallinen eikä edes yrittänyt kuskata!

Peltoilun jälkeen suunnattiin kentälle pienimuotoinen koulutreeni suunnitelmana. Aloitettiin samantien työskentelemään ravissa ja Kalle olikin ihan jees oloinen alusta asti. Se taipui tosi hyvin ja liikkui hirmu hyvin omalla moottorillaan eteenpäin. Nyt aletaan olla ravissa jo aika hyvin siinä pisteessä, että niska alkaa olla korkein kohta, mutta kaulaa pitäisi saada ratsastettua kunnolla pidemmäksi eteen. Poni jää melko helposti ihan lyhyelle kaulalle, jolloin en saa ratsastettua sitä niin hyvin pyöreäksi selästä ja kaulasta. Äh, valmennukseen mars! Onneksi Elina lupaili pitää meille vähän tuntia tässä joku viikko ja heinäkuussa onkin sitten enemmän valmennuksia tiedossa.

Treenasin lauantaina aika paljon laukassa. Otettiin muutamia nostoja sekä tehtiin vähän erikokoisia ympyröitä ja kaarteita. Laukassa ollaan edetty jo siihen pisteeseen, että oikea laukka nousee jo ihan supersujuvasti suoraan käynnistä ilman rikkoja pelkän sisäistuinluun avulla, mutta vasen laukka vaatii vielä lisää toistoja. Vasenkin nousee jo aika kivasti ravista ja muutaman kerran on saatu täysin puhdas nosto myös käynnistä. Vasen laukka on muutenkin hieman hankalampaa kuin oikea, mutta koko ajan se siitä vahvistuu ja paranee!

Ollaan nyt treenattu ja vahvistettu laukka niin, että mennään muutaman ympyrän verran melko "koottua" laukkaa samalla lyhentäen, mutta säilyttäen energian. Parin ympyrän jälkeen otetaan vähän reippaampaa laukkaa pidemmällä ohjalla ympäri kenttää ja taas jatketaan ympyrällä. Näin ollaan saatu ihan superhyviäkin pätkiä ja laukkaa pystyy jo ratsastamaan tosi kivasti ylöspäin, kun energian saa säilymään pienen spurtin jälkeen. Myös tälläkin kertaa saatiin pari ihan mielettömän hyvää pätkää, jolloin Kalle oli ihanan kevyt edestä ja polki hyvin takasilla. 

Vastalaukat ovat tulleet nyt meille arkipäivän treeneihin suureksi osaksi mukaan. Niitä ollaan ihan muutamia satunnaisia kertoja harjoiteltu ja tuntuu, että poni osaa ne jo nyt kuin vettä vain. Molemmat vastalaukat nimittäin nousee jo sujuvasti ravista ja pystyn ratsastamaan vastalaukkaa molempiin suuntiin pari kierrosta kenttää ympäri, ilman rikkoja kaarteissa! Tämmöisinä hetkinä on aina niiin ihana huomata, miten nopea tuo onkaan oppimaan ja miten hyvällä fiiliksellä se oikeasti tekee joka kerta hommia. Aina Kalle on valmis omaksumaan jonkun uuden asian, eikä se huolestu, jos ei jotain heti osaakkaan.

Voi apua mikä tuolla on

Lopuksi tuuppasin sitten Emmin kyytiin ratsastelemaan loppuverkkoja. Emmillä olikin vasta toinen kerta Kalevin kyydissä ja loppujen lopuksi ratsastuskokeilu menikin aika hyvin. Heti kun Emmi rauhoittui ja rentoutui itse ja muisti ratsastaa joka askeleella, oli Kallekin tosi tyytyväisen oloinen ja hyvännäköinen. Laukannostot oli vähän hankalia, vaikka koitinkin toitottaa että nosta se laukka pelkällä sisäistuinluulla.. Yhteen hyvään nostoon oli hyvä lopettaa ja loppuraveissa Kalle olikin jo oikein hienosti!

Tallilta päästiin kotiutumaan vasta kymmenen jälkeen ja sen kyllä huomasi seuraavan aamun herätyksessä.. Oltiin sovittu, että mennään kympiksi tallille kun Elina vähän hyppää Bellalla. Emmi oli siis kameran kanssa kentän laidalla kuvaamassa ja mä esteiden nostelijana. Bella on kyllä niiin kivannäköinen ja siitä tulee ihan superhieno kun saa vaan kunnolla lihaksia oikeisiin paikkoihin ja vähän voimaa liikkeisiin :)

Elinan lopeteltua me käytiinkin Emmin kanssa heittämässä Kalle ja Zippe laitumelle, jotka siis pääsivät ekaa kertaa yhdessä laiduntamaan. Kaikki sujui oikein hyvin, eivätkä ponit viitsineet sen enempiä alkaa riekkumaan. Ruoka näkyi maistuvan ja Kalle kyllä näytti keksivän vaikka minkälaista puuhaa, kun ei syöminen tuntunut koko aikaa huvittavan.

Ruuna pääsi liikenteeseen vasta illemmalla, kun oltiin palauduttu Pieksämäen kisareissulta. Oltiin Emmin kanssa jo ihan puhkiväsyneitä, joten suunnitelma kouluväännöstä vaihtuikin juoksuttamiseen. Vaikka mä pääsinkin aika helpolla, joutui heppa kunnolla töihin. Alkuverkat se sai juoksennella itsenäisesti irtona, ennen tositoimiin ryhtymistä.

Liinassa laitoin sille sivarit, jotta poni ei pääsisi luistamaan työnteosta vaan joutuisi todenteolla käyttämään vähän itteään. Ravissa se liikkuu tosi kivassa muodossa, mutta laukassa se meinaa jäädä jäkittämään vastaan. Pieniä hetkiä se kuitenkin malttoi myödätä oikein hyvin myös laukassa, mutta ravi oli ehdottomasti paras askellaji tänään. Loppuravit se pääsi hölkkäämään irti edelleen sivareitten kanssa ja voi miten hienoa liikettä siitä lähtee kun se on kunnolla vertynyt. Nytkin vaan sain ihailla kun se ravaili isoa ja energistä ravia tosi nätisti pyöreenä ja rentona.

Vielä ennen iltaruokia, käytettiin Kalle tarhassa, jossa se tulee viettämään öitä kunhan säät lämpenevät. Kalle saa kaverikseen yöksi suokkitamman, ja pääsevät sitten viettämään yöt vierekkäisissa tarhoissa. Kokeiltiin mitä nämä toisistaan tuumaavat ja kyllä olivat molemmat kiinnostuneita ihan jostain muusta kuin toisistaan.. Piehtaroinnin jälkeen pääsivät kumpainenkin sisälle iltaruuille ja nukkumaan.

Kohta onkin jo juhannus ja se tietää sitä, että lähtö Kalajoelle onkin tosi lähellä. Lähdetään torstaina mun työvuoron jälkeen heti neljältä ajelemaan Jennin ja Lauran kanssa kohti Kalajokea, jossa vierähtääkin koko juhannus.. XD Vähän ootan kyllä innolla, paljon huikeita artisteja on nähtävissä lavalla ja varmasti tulee olemaan ihan superhauska reissu!