Kulunut vuosi tiivistettynä

Mä päätin tehä tän jokavuotisen vuosikatsauksen omaan blogiin taas tällä perinteisellä tavalla kuvakollaasein. Viime vuoden vuosikatsauksen olin julkaissut vasta tän vuoden puolella ja vuotta 2013 pääsette tarkastelemaan tuon linkin takaa. Nyt olin kuitenkin hyvissä ajoin liikenteessä ja sain tän postauksen julkaisuun jo tän vuoden puolella. Vuonna 2014 on tapahtunut vaikka vallan mitä, ihan hirvittävän paljon asioita! On ollut itkua, parkua, iloa ja onnistumisia. Sen pidemmittä puheitta, meidän vuosi 2014 lyhyesti alla olkaa hyvä!

Tammikuussa sitä sattui ja tapahtui. Vippi vietteli suht kevyttä elämää lähinnä tarhaillen ja kevyesti maastoillen ja Winskin kanssa treenattiinkin aika ahkerasti. Loppukuusta tapahtuikin ihana käänne elämässäni, kun haettiin Kalle kotiin ja aloitettiin hommat sen kanssa. Alku ei ollut kovinkaan ruusuinen..

Helmikuussa Kallen kanssa alotettiinkin ihan virallisesti ratsun hommat ja se pääsi liikkumaan useamman kerran viikossa liinanperässä. Se kehittyi huimaa vauhtia ja käytiin maneesillakin ekan kerran. Puomi- / estetreenit alotettiin varovaisesti ja uuteen juttuun tutustuessa. Winsen kanssa tuli maastoiltua useaan otteeseen.

Maaliskuussa Emmi oli mun kanssa tosi paljon tallilla ja siltä kuulta onkin ihan superpaljon kuvia. Kuten kuvista näkee, pääsin ratsastamaan monilla muillakin hevosilla, kuten Latella, Iitulla, Hannulla sekä kerran Vanhiksella tunnilla ollessa Donnalla. Kallen treeniin lisättiin tärkeänä osana viikottainen irtohypytys sekä maneesilla estetreenit. Poni oppi koko ajan lisää ja lisää ja sen ratsastettavuus koki hurjan suuria muutoksia parempaan. Mulla oli myös viimeisiä yo-kirjotuksiin lukemisia, joten ne veivät jonkin verran harrastusaikaa. 

Emmi pyöri myös huhtikuussa paljon tallilla mukana, joten myös tälle kuulle oli vaikea valita vaan ne 9 kuvaa. Käytiin pariin otteeseen Suonenjoella heppailemassa ja nautiskeltiin kevätauringosta Sipen kanssa. Kallen kanssa treeni jatkui samaan malliin niin sileellä kuin esteilläkin sekä hypättiin ekaa kertaa muuria! Winski.. No, mä aloin totuttelemaan oikeasti ajatukseen että kohta mun paras ystävä ei oo enää mun luona. Tehtiin sen kanssa kivoja, hyvänmielen ratsasteluja ja käytiin Vurrilla kouluvalmennuksessa. Kuun viimeisenä päivänä tapahtuikin se mitä olin kauhulla odottanut, oli viimeisen ratsastuksen aika. Viimeiset rapsutukset. viimeiset kuvat, viimeiset yhteiset hetket. Ja niin kaikki olikin jo ohi, Winskin uusi kotimatka oli alkanut. 

Kuten arvata saattaa, ei mun toukokuua alkanut kovinkaan mieluisissa merkeissä. Meni pari viikkoa kun mua ei huvittanut ratsastaa, ei sitten yhtään vaan Winski pyöri mielessä koko ajan. Elina ratsastelikin Kallella jonkun verran kun mulla ei ollut intoa sekä Zipe tais alottaa kisakauden Sorsasalossa. Loppukuusta palasinkin takaisin satulaan ja olipa kyllä kivaa! Kallen kanssa tuntui sujuvan oikein mallikkaasti ja palattiin normitreeniin. Kuvasin Vurrilla niinkin ahkerasti kisoja, että meniin ja poltin niskani ihan huolella. Käytiin tyttöjen kanssa Viron reissulla ja samaisella reissulla haettiin iskän kanssa Bella. Kuun vikana päivänä koko kolmen vuoden ahkerointi palkittiin ja sain lakin päähän!

Kesäkuu olikin varmaan koko vuoden ikimuistoisin. 10.6. Kallesta tuli mun oma hevonen ja musta tuli maailman onnellisin hevosenomistaja! Treenattiin paljon esteitä ja ne alkoi tuntumaan tosi helpoilta ja kivoilta. Pelättiin vesimattoa ja tipuin, juuri sopivasti sain komeat mustelmat kun lähdettiin Kalajoelle juhannuksen viettoon. Kävin Suonenjoella ja Kallen kanssa saatiin ahaa-elämyksiä vastalaukkojen kanssa. Otettiin yo-kuvat, käytiin kattomassa karhuja, tehtiin kisareissuja ja ponien laidunkausi alkoi. Myös satulaomgelmat astuivat kuvioon ja alkoi kauhea satularumba.

Heinäkuussa tulikin ihanan helteet ja oli ihan hurjan lämmintä. Pääsin ekaa kertaa vesihiihtämään ja vietin Hannun kanssa viikon Roosan ollessa lomalla. Roosa pääsi köpöttelemään Kalevilla ja tehtiin muutamia itsenäisiä estetreenejä ja mentiin pellolla. Kokeiltiin varmaan miljoonaa eri penkkiä, muttei millään meinannut löytyä juuri sitä sopivaa. Ja kun se löytyi, olikin penkki ihan rikki. Käytiin paljon uimassa laguunilla ja Kallen kanssa alkoi tulla joitakin ratsastuksellisia ongelmia kuskin kohdalla, joita lähdettiin eri tahojen kanssa ratkomaan.

Satulaa ei elokuussakaan meinannut löytyä ja helteet olivat ihan mielettömät. Käytiin Emmin kanssa Suonenjoella taas heppailemassa, koitettiin ottaa Roosan kanssa kuvablogiin uutta bannerikuvaa ja siivoilin ponien tarhoja jo talven varalle. Tein paljon mansikanmyyntihommia ja mansikat maistuivat niiiin hyvin tallilla eväinä! Sileellä Kallen kanssa treeni ei vaan meinannut sujua ja olin välillä tosi turhautunut.. Tehtiinkin aika paljon maastotreeniä, rallitettiin hiittiksellä ja syötiin metsässä mustikoita. Käytiin myös Roosan kanssa vähän pidemmällä maastolenkillä eräänä myöhäisiltana.

Syyskuussa ne ongelmat vasta alkoivat.. Kävin kattomassa Laraa ekan kerran koko vuonna ja vietinkin ihanat muutamat päivät siellä heppaillen! Kallelle oltiin löydetty satula ja käytiin pellolla muutaman kerran ratsastamassa sillä sekä Zipellä. Siivoiltiin tarhaa, ratsastettiin sateessa ja tehtiin yksi kesän parhaista koulureeneistä! Ja sitten yksi kammottavan epäonnistunut estetreeni ulkokentällä, kun pukittelu ja rodeo sai alkunsa. Mä lensin kuin leppäkeihäs kyydistä satuttaen aika pahasti häntäluuni ja sinne katosi kaikki mun lyhyessä ajassa keräämäni esterohkeus. Käytiin kuitenkin loppukuusta hyppäämässä Kimmon harkkakisoissa pikkuluokat, joissa poni osasi käyttäytyä mallikkaasti!

Lokakuu alkoikin mun osalta Ranskan kisareissulla ja sillä aikaa Kalle oli hyvässä liikunnassa koko viikon. Kotiin palatessani mulla olikin tosi hyvin ratsastettu poni ja käytiin kattomassa Elinan uusinta hankintaa Venlaa. Harjoteltiin Kallen kanssa temppuja ja hyppäämistä, jälkimmäistä tosin aika huonolla menestyksellä... Kahden valmennuksessa tippumisen jälkeen otin vähän etäisyyttä hyppäämiseen. Sipen kanssa treenasin satunnaisesti sileellä ja maastossa ja Kalle alkoi näyttämään vähän oireita jostain, ettei kaikki oo kunnossa..

Marraskuussa Kallen ongelmiin löytyi selitys mahavaivoista ja jätettiin sen aikainen kivennäinen pois, poni kevyelle liikutukselle ja syötin psyllium-kuurin kaiken varalta. Ell ei osannut sanoa mistä käytös johtui ja poni hierottiin sekä rokotettiin, saatiin myös talvikengät alle. Käytiin Roosan kanssa ajamassa Hannulla ja tutustuin Kallen ollessa poissa pelistä uuteen heppaystävään Nitaan. Nitan kanssa alotettiin suht nopeasti, vain muutaman hyppykerran jälkeen mentiinkin jo kisoihin ja selvittiin mainiosti!

Ja sitten olikin joulukuu! Kallen ongelmat loppui ja päästiin palaamaan pikkuhiljaa takas normitreeniin, vihdoin! Kävin Hannuilemassa muutamaan otteeseen, alotettiin pulkkaratsastuskausi ja otettiin Kalle-tontun kanssa joulukuvia. Nyt loppukuusta painittiin taas satulaongelmien kanssa ja tällä kertaa oireet olivatkin vähän rajumpia. Jätettiin satula pois ja poni toimi paremmin kuin koskaan. Eilen meillä tosiaan kävi satula-auto ja niin vaan saatiin uus penkki ja treenit jatkukoon! Eiköhän kohta jo hypätäkin ;) Joulukuussa kävin muutaman kerran Nitankin kyydissä, mutta ne jäivät vaan satunnaisiin kertoihin hepan terveyssyistä.

Kylläpä vaan vuosi meni nopeasti! Vastahan me etittiin mulle uutta heppaa ja Kalle tuli, kohta siitä on kuitenkin jo vuosi aikaa.. Mutta nyt mä lähden valmistautumaan illanviettoa varten, pitäkäähän hauska vuodenvaihde, olkaa kiltisti ja pitäkää kaverista huolta!

Oikein hyvää alkavaa vuotta 2015 kaikille ruudun sinne puolelle!! :)