Hannu super & lumeen sukeltamista

Eilinen meni Kimmon tallilla kisoja kuvaillen, ja sen verran vaan niistä muutamista ratsukoista että huhhuh ja kyllä vihreä sivusto laulaa. No, kuvat eivät onnistuneet kovinkaan hyvin, mutta kyllä ne kelpaavat maneesikuviksi. Esteet vaan tunkivat kaikissa kuvissa toistensa eteen ja kaikkea muuta tyhmää.. :( Niin, en sitten muuta eilen tehnytkään.

Tänään koulusta oli etäpäivä, ja suuntasin Untoa hoitelemaan yhdeltätoista. Siellä sitten vaan löhöilin ja käytiin pari kertaa lenkillä, sekä sain aikaiseksi aloittaa pari äikän tehtävää, jotka piti viikko sitten palauttaa.. Hupsis. Ja tänäänhän on minun ja Hannun "vuosipäivä", eli ensimmäisestä ratsastuskerrasta on tasan vuosi kulunut!

Hannu tollanen ylisöpö ja mä vaa murjotan :D

Puoli viiden aikoihin pääsin sitten sieltä lähtemään ja suuntasin siitä suoraan Hannun luokse. Roosa tuli mukaan kuvailemaan ja varustuksen jälkeen mentiin käymään alkuverkat maastossa ja suunnistettiin sitten kentälle. Tein alkuun käyntityöskentelyä ja otin Hannua hieman kuulolle. Herra tuntui ihan kivalta ja aloin melkein heti ravailemaan.

Ravissa Hannu ravasi hyvin rauhassa, kuunnellen ja tahdikkaasti itse pyöreään muotoon hakien. Tuntui tosi kivalta, että muutaman vapaapäivän jälkeen poni toimi oikein mallikkaasti! Otin pari pätkää myös vähän reippaampaa ravia ja sain hyvin niidenkin jälkeen otettua Hannun takaisin normaaliin raviin.

Liitokavio.

Tein melko pitkään ravityöskentelyä, sillä laukata en voinut kentän ollessa niin huonossa kunnossa. Ravi olikin niin hyvää, että en olisi millään halunnut alkaa harjoittelemaan väistöjä tai siirtymisiä.. No, ajattelin kuitenkin niitä tehdä, mikä tuli ihan tarpeeseen. Väistöt kaipaavat vielä paaaljon treenausta, mutta Hannu kuitenkin ymmärsi mitä siltä halusin. Siirtymiset ravista käyntiin ovat taas Hultsin mielestä aivan turhia ja koko ajan pitäisi vaan päästä täyttä höyryä eteenpäin. No, loppua kohden ne toki paranivat, mutta pitäisi vähän useammin keskittyä noihin kuin vaan ympyröillä ravailuun.. :D

Kokonaisuudessaan Hannu oli kentällä ihan super, eikä paria rodeota lukuunottamatta tullut ollenkaan stoppeja! Muutaman kerran se vähän testaili että onko nyt taas ihan pakko, mutta kun se sai työnteosta taas kiinni, kaikki sujui kuin rasvattu.

Lopuksi käytiin tiellä kävelemässä ja menin hetkeksi käymään pellolla hangessa kun hanki on niin kivasti jo pehmennyt. Ravailin siinä sitten hetken ja koitin nostaa laukkaa. No ei noussut millään, vaan herra lähti aivan päinvastaiseen suuntaan minne olin itse menossa. Enkä minä siellä selässä naurultani kestänyt vaan mätkähdin alas. :D

Uusi yritys ja nyt saatiin jo laukkakin nousemaan. Seuraava ongelma ilmestyi laukattuamme pari kierrosta enkä enää löytänyt jarruja... Teinkin sitten melko äkkinäisen käännöksen ja sukelsin itse suoraab hevosen kaulalle huutaen "En halua enää tippua, minä en enää tule alas!" ja samalla mamman mussukka heitti päänsä hankeen sanoen: "No kyllä muuten tulet" ja sukelsin sitten sinne hankeen. No, ihan hauskaa oli ja kengät läpimärkänä.

Voisin opetella ratsastamaan..

Ravailin vielä muutaman kierroksen ja poju osasi olla kyllä nätisti. Sitten vielä loppukäynnit tiellä ja talliin. Hoideltiin poni kunnolla ja vietiin sitten vielä ulos. Hepathan nyt tarhaavat toisessa tarhassa kentän ollessa niin huono ja luojan lykky että siinä on sähköt!

Ajelin vielä tallilta mäkkärille Jennin ja Lauran kanssa. Ei voi kukaan uskoa mitä läppää siellä lensi.. Ei muuta kuin huhhuh ja ootte tytsyt parhaita!

Ja nyt tähän loppuun vähän huonoja uutisia. Perjantaina tulee elämääni suuren suuri muutos, joka muuttaa blogiakin jonkin verran. En aio ennen perjantain reissua kertoa mitään sen tarkemmin, mutta katsotaan josko jaksan silloin teitä tännekkin infoilla.