Huolestumista & maanantain hölkät

Huhhuu, jopas ollut viikko! Eilen päivittelinkin tonne blogin fb-sivulle, että vaikka tarkoitus olikin niin en päässytkään postailemaan jo illalla. Olisin halunnut eilen kirjotella maanantain treeneistä Kallen kanssa, jotta tälle päivälle olisin saanut jo reissukuulumiset, mutta itse poninriiviö meni vähän sekoittamaan pakkaa ja postaaminen sitten saikin jäädä. No mutta, itsehän olin reissaamassa toisella puolella Suomea, nimittäin kävin pitkästä aikaa Laraa moikkaamassa. Palauduin reissusta eilen ja Kallen huoltamisesta iiiso kiitos Roosalle <3 

Sain siis eilen kesken ratsastuksen puhelun, että Kalle on karannut laitumelta. Melkoinen paniikki iski siinä, kun itse olin monen sadan kilometrin päässä ja ruuna juoksentelee ties missä. Onneksi selvisi, että poni oli ilmeisen helposti löytänyt tiensä talliin, jossa oli ensimmäisenä löytänyt rehukarsinalle.. Sieltähän se oli sitten mussutellut tyytyväisenä kaverin ruokia napaansa ties kuinka paljon. Lopulta tilanne oli sitten päättynyt siten, että poni oli saatu tulemaa tarhaan ja mitään sen suurempaa vahinkoa ei luojan kiitos ehtinyt sattua. Eikun soittoa eteenpäin Roosalle että tsekkaileen mikä on hepan vointi myöhemmin päivällä ja jättää väkirehut kokonaan pois. 

Kalle oli ollut ihan normaali pitkin päivää kun sitä oli tarkkailtu, joten kauhean suurta huolta en siitä kantanut. Kuitenkaan en pystynyt rauhoittumaan ennen kun olin täysin varma asiasta ja heti kotiin tultuani ajelin käymään tallilla sitä kattomassa. Siellä se oli ihanan pirteänä ja hyvinvoivana, ihan normaali. Kuuntelin varuilta kaikki mahaäänet ja ne olivat ihan normaalit. Ainut mikä pisti hieman huolettamaan, oli se ettei poni ollut tehnyt ollenkaan kakkaa karsinaan, jossa se oli kuitenkin ollut jo kolmisen tuntia. Tein päätöksen lähteä käymään kotona ja tulla myöhemmin uudestaan kattomaan, ihan vaan saadakseni varmuuden.

Mulla oli sitten kello kahdelta soimassa ja kellon soidessa pomppasin ylös ja ajoin tallille. Te varmaan jo pidätte mua ihan hulluna :D Oon vaan niin kauhean huono rauhottumaan jos en oo ihan varma Kallen hyvinvoinnista ja kun tiedän yhden tapauksen, jossa hevonen menehtyi yöllä ilmeisesti liian suuren ruokamäärän takia ähkyyn ja löytyi aamulla kuolleena. Siksi mun piti saada varmuus ettei mitään ähkyn merkkejä ole ja helpotus oli kyllä valtaisa kun tallille mennessä huomasin normaalit kakkakasat karsinassa! :) Poni oli kyllä sennäkönen, että mitä ihmettä sä juokset täällä yötämyöten, mä haluun nukkua....

Kaikki siis hyvin, aamutallin kävin itse tekemässä ja ruuna kunnossa. Mutta eiköhän sitten päästä jo aiheeseen, eli viimeisimpään ratsastukseen Kalevin kanssa! Ennen reissuun lähtöä aamulla nappasin Roosan matkaan ja ajeltiin tallille. Suunnitelmissa oli jotain kevyttä, sillä seuraavana päivänä olisi Kallella hieroja joten en halunnut ajaa sitä ihan piippuun ennen sitä. Päädyttiin sitten kentälle pelkkä riimu päässä ja ohjat siinä kiinni.. Kuitenkin sitä ennen otettiin vielä 7kk rakennekuva ja on se muuten komea!

Ei ollut helppo homma.. Ensin piti taiteilla vähän noitten kinttujen kanssa..

 Sitten kun kaikki muu oli suht hyvin kunnossa, mulkoiltiin kuvaajaa tähän malliin...

Mutta vihdoin, kun otettiin Youtube ja hevosen hirnunnat avuksi, saatiin jotain kelpomateriaaliakin!

Siirryttiin sit kentälle hommiin ja aloiteltiin vaan muistelemalla miten sitä käännyttiin ja pysähdyttiinkään. Onneksi poni oli sen verran yhteistyöhaluisella tuulella, ettei tarvinnut alkaa taistelemaan mistään, vaan saatiin tehtyä kaikki ympyrät ja pysähdykset ihan sulassa sovussa ja helposti. 

Vauhtia ainakin riitti ja intoa. Kalle oli ihan liekeissä kun pääsi viettämään vähän kevyempää päivää ja huomasi ettei tänään olekaan luvassa mitään inhottavaa koulujyystöä. Pian se sitten onneksi rauhoittui ja malttoi kuunnella kiltisti kuskin toiveita vauhdista. Ainakin suurimmaksi osaksi...

Laukassa hallinta ei ollutkaan enää niin hyvä kuin ravissa, mutta kuitenkaan meno ei missään vaiheessa yltynyt ihan päättömäksi. Kalle kuuntelee kyllä ihan erinomaisesti istuntaa ja tuolleen rauhallisessa laukassakin riitti jarrutukseksi pelkät istunnalla tehdyt puolipidätteet. Poni meinasi vähän villiintyä aika ajoin mun istunnan heitellessä, mutta hetkittäin se jopa rentoutui ja laukkasi tosi hyvin pyöreänä.

Kun ratsastus sujui niin hienosti, pyysin Roosaa kyhäämään meille pienikokoisen ristikon. Ajattelin ottaa ihan mielenvirkistykseksi pari pikkupomppua ja katsoa miten ne sujuvatkaan ilman rautaa suussa. Ja mitenpä kävikään, eihän siinä mitään sen suurempaa sitten ollutkaan! Vaikeammassa suunnassa ohjaus meinasi pettää, mutta seuraavalla kerralla tultiin hitaammin sisään ja asia korjautui niin. Hieno poni, eikä edes yrittänyt kuskata esteen jälkeenkään!

Loppuun ravailtiinkin sitten hetki vähän vapaammalla ohjalla, mutta koko ajan kiihtyvän vauhdin vuoksi näin parhaaksi kerätä ohjat käteen ja mennäkin hieman rauhaisampaa tahtia. Yllättävän kivasti Kalle malttoi loppujen lopuksi rauhoittua ja saatiin muutamia ihan jees pätkiäkin. 

Vielä ennenn lopettelua nappailtiin muutamia yhteiskuvia ja pidettiin pieni rapsutteluhetki. Kalle oli ihan hassulla tuulella, se meinasi tulla ihan väkisin syliin ja olisi koko ajan vaan halunnut kauheasti rapsutteluja. Mulla ois ollut videotakin näistä reeneistä, mutta arvatkaa sainko tätä konetta enää minkäänlaiseen yhteistyöhön.. No, ehkä joskus. 

Hassu :) Loppuleikkien jälkeen ruunanen pääsikin laiduntamaan ja mä suuntasinkin kohti juna-asemaa ja Pohjanmaata. Ja tosiaan reissusta palauduin eilen illalla ja tänään päästiinkin pitkästä aikaa Kallen kanssa koulureenin makuun. Eihän se kauhean kehuttavasti mennyt, mitä nyt en odottanutkaan kolmen päivän vapaiden jälkeen, joten keskityttiin lähinnä taivuttelemaan ja vähän jumppailemaan. Huomenna mulla on edessä 10 tunnin työpäivä, joten taitaa Kalle päästä liinan päähän hommiin kera apuohjien. 

Löytyikö muuten kuvista jotain tiettyä lempparia? Seuraavan kerran palaillaankin sitten reissukuulumisten parissa, siihen asti adioos!