Vanhoista videoista uusiin (8 kk yhteiseloa)

Miten aika voikaan mennä niin uskomattoman nopeasti? Meillä tuli Kallen kanssa eilen täyteen 8 kuukautta yhteiseloa ja ensi viikolla tulee vuosi siitä, kun Vippi tuli mulle. Aivan käsittämätöntä. Halusin kaivella taas pitkästä aikaa noita mun ja Kalevin alkuaikojen videoita esille ja pakko sanoa, että saatoin muutaman kerran naurahtaa.. En oo tainnut näitä ihan ekoja videoita koskaan julkaistakaan, joten siksi halusin näyttää niitä nyt teillekin, ihan näiden 8 kuukauden kunniaksi.

Aloitetaanko taas siitä, kun tammikuun 28. päivä lähdettiin iskän ja Roosan kanssa poninhakureissuun. Vippi palautui kotiin ja lähdettiin hakemaan projektiruuna vähän pidemmän matkan takaa. Siellä meitä odottikin yltäpäältä p*skan peitossa oleva, pihatossa asuva paksukarvainen reppana, jolla roikkui vasemmassa takasessa pahannäköiseksi päässyt sarkoidi. Olin ihan että mitä, tuoko me nyt otetaan oikeasti kyytiin? Eikai? :D

Eihän mikään sitten mennyt niinkuin elokuvissa ja lastaamiseen käytettiin aikaa sellainen 5 tuntia, että tuo karvakasa suostui vihdoin kyytiin. Olin jo lähellä luovuttaa ja seuraavana päivänä olisi ruuna päässyt makkara-autossa viimeiselle matkalleen, mutta ihan ihmeen kaupalla isäni ei antanut periksi ja päästiin kotimatkalle.. Kotona meitä oli vastassa hyvin huolestunut Elina, jonka kanssa laitettiin rääpäle talliin, jonne se pääsi pitkästä aikaa ja vieläpä monen heppakaverin kanssa.

Siitä sitten onkin kaikki historiaa aina tähän päivään saakka. Alku ei todellakaan ollut ruusuinen, mutta aina Kallessa on ollut sitä jotain, minkä takia oon siihen uskonut. Ja ehkä nyt voin jo sanoa, että on ollut syytäkin?

8 kuukautta sitten iloitsin kulman läpi ravaamisesta. Videioissa näkyykin kuinka kehun Kallea kun ravattiin kokonaista yksi kulma. Huikee fiilis. "Estetreenit" (joista ei valitettavasti oo oikein materiaalia alkuajoilta) koostuivat siitä, että ravattiin Zipen / Winskin perässä puomin / miniristikon yli ja oltiin ihan hiton onnellisia tuosta, että päästiin toiselle puolelle. Mutta entä nyt? Harjoitellaan parasta aikaa laukanvaihtoja, hiotaan raviväistöjä ja parannellaan vastalaukkoja. Viikonloppuna hypättiin kisoissa ja treeneissä ollaan tehty harjotuksia 80-100cm esteillä.

30.1.2014 ensimmäinen rakennekuva

8.9.2014 uusin rakennekuva

Jotain ollaan siis tehty oikein?

Pahoittelen uuden kouluvideon puuttumista, se olis löytynyt muistikortilta, joka löytyy kameralaukusta, joka on jo pakattu matkalaukun pohjimmaiseksi....

Mulla on niin hyvä olo. Nyt on oikeasti niin ihana katsella tota aikaa ja sanoa, että kannatti antaa mahdollisuus. Mitä jos oltaiskin lähdetty ja jätetty kopukka sinne? Se olisi jo ikuisilla niityillä laukkaamassa, olisi ollut jo 8 kuukautta. Onneksi me jäätiin. Onneksi, sillä mä en olisi muuten saanut tutustua mun parhaaseen ystävään, mun omaan ekaan heppaan.