Kolme yhteistä kuukautta

Mun piti kirjoitella mun ja Kallen kolmesta yhteisestä kuukaudesta jo viikko takaperin, mutta ajatusten heittäessä jälleen kuperkeikkaa se vähän jäi. Nyt oon kuitenkin Helsingissä viikonlopun vietossa ja tapan aikaa hotellissa istuen, joten ajattelin nyt vihdoin kirjotella näistä meidän kolmesta kuukaudesta! 

28.1. lähdettiin aamulla matkaan ja vietiin edellinen yp-heppani Vippi takaisin kotiinsa. Samalla reissulla käytiin hakemassa Kalle vähän pidemmän matkan päästä, mutta varsinaisesti yhteinen taipaleemme alkoi vasta seuraavana päivänä, 29.1. Nyt viime viikon tiistaina meillä oli kuukausipäivä ja sen kunniaksi sitten Emmi olikin meitä kuvaamassa. Palataan kuitenkin nyt ihan niinkin pitkälle, kuin sinne tammikuun loppuun. 

29.1.2014

Ekana päivänä otettiin muutamat rakenne- ja yhteiskuvat sekä harjoteltiin suitsien laittamista. Oon tainnut mainitakin täällä, että ekat kerrat kun suitsia laitoin päähän, oli hieman hankalia. Pelkkään suitsimiseen meni helposti vartti, kun kuolaimet piti laittaa erikseen ja suitset erikseen. Kalle ei halunnut ottaa kuolaimia suuhun, pelkäsi? korviin koskemista eikä antanut edes koskea suupieliin ollenkaan. Aikaa ja kärsivällisyyttä se kyllä vaati, toinen oli niin kauhean säikky ja arka. 

Ylläolevat kuvat ovat meidän ekalta ratsastuskerralta 31.1. Muistan niiin selvästi miten olin onnellinen hyvin menneen ratsastuksen jälkeen ja melkein huvittaa muistella miten se oikeasti meni.. :D Kalle oli tosi epävarma alkuun, siltä tuntui puuttuvan itseluottamus täysin ja tasapainokin taisi olla aika kehno. Ravia päästiin menemään ainoastaan suoralla uralla, kun kulmissa hevo siirtyi aina käyntiin vaikka miten yritti ratsastaa. Se halusi koko ajan pysähdellä ja kääntyminen oli tosi hankalaa. Muutenkin se oli tosi hidas ratsastaa, ihan kuin avut olisivat menneet perille vasta paaljonpaljon myöhemmin, kuin olin niitä antanut.

4.2.2014

Ratsastus ja liikunta aloiteltiin aika rauhassa, pari huilipäivää viikossa, pari kenttäpäivää, juoksutusta sekä maastoilua vaihtelevasti. Ratsastus oli kestoltaan n. 20-30 minuuttia, sillä ruunan peruskunto oli aika heikko ja se väsyi tosi nopeasti varsinkin kentällä työskennellessä. Juoksuttaessa ja maastossa mentiin sitten pidempiä lenkkejä, mutta muistaakseni maksimissaan taidettiin olla 45min. Vapaapäivinä laitettiin joka kerta suitsia päähän ja tietysti rapsuteltiin ja harjailtiin ja puuhailtiin yhdessä. 

4.2.2014

Puomi- ja ristikkotyöskentely aloitettiin Zipen tai Winskin perässä jompi kumpi aina "vetoapuna". Ekat puomit oli ihan hurjan jännittäviä ja alkuun heppa kyttäsi joka kerralla kun mentiin puomien yli. Ekat hypyt olivat varsin mielenkiintoisia myöskin, kun kintut piti nostaa sen verran korkealle ettei vaan puomit yllä syömään pientä ponia. Hitaasti ja varmasti siis aloiteltiin ja enpä olisi tuolloin uskonut, että nyt ollaan tässä..

28.4.2014

Ylläoleva kuva otettu tasan kolme kuukautta postauksen ekan kuvan jälkeen. Karva on vaihtunut jo melkein kokonaan kesäkarvaan, se on saanut kiiltoa ja jouhetkin ovat siistit ja puhtaat. Ylimääräinen maha on saatu aika hyvin pois ja lihavuussuhde on mun mielestä tällä hetkellä aivan passeli. Lihastakin on ehtinyt kertyä jonkin verran ja poni on saanut ryhtiä. Tässä se on tosin vähän liiankin ryhdikäs, kun selkä painuu vähän alas ja alakaula on tommonen jännittynyt.

29.4.2014

Ja kuten voitte varmasti uskoa, on ratsastettavuus muuttunut täysin. Heppa on ihanan herkkä ja kevyt, hyvin tasainen molempiin suuntiin eikä juurikaan vino. Sitä on ihana ratsastaa ja se on oikeasti aivan todella kiva kun liikkuu hyvin omalla moottorilla ja jaksaa keskittyä. Nyt harjoitellaankin ahkerasti että saataisiin ruuna liikkumaan mahdollisimman pitkällä kaulalla ja nenä edessä, että poni oppisi kulkemaan pidemmässäkin muodossa eikä aina ihan paketissa. 

29.4.2014

Myöskin puomi- ja estetreeneistä on tullut meille osa normitreenejä ja ollaan molemmat ihan tykästytty tuohon puuhaan! Kallen kanssa on niin hauska tehdä erilaisia puomitehtäviä ja hyppäämisestäkin se tykkää sen verran, että sen hyväntuulisuus tarttuu kuskiinkin. Ihan aluillaanhan tää meidän estetreenaus on, mutta jostainhan sitä on aloitettava! :)

29.4.2014

Hieno pikkuruuna <3 Semmonen on ollut meidän eka vuoden neljännes ja montamonta on vielä edessä! Musta tuntuu, että oon löytänyt aivan täydellisen harrastuskaverin ja parhaan ystävän, enkä missään nimessä halua erota ponskista vielä moneen moneen vuoteen. Siitä on tullut mulle aivan järkyttävän tärkeä pieni eläin tässä ajassa ja uskon, että yhä tärkeämmäksi se tuleekin. 

Nyt mä jatkan hotellielämän viettoa, palaillaan taas! Kalle viettää nyt vähän kevyempiä päiviä eilisen rokotuksen johdosta, joten ainakin alkuviikkoon asti ollaan ihan käppäilylinjoilla.