Kalevin kuulumisia

Heissan evripadiii! Mä nukuin tänään tunnin päiväunet joten ei oo tähän aikaan väsymyksestä tietoakaan. Siksipä mulla onkin nyt ihan loistavaa yöaikaa postailla vähän meidän tän viikon kuulumisista ihan tuoreiden kuvien kera.

Maanantaina mentiin Emmin kanssa jälleen iltapäivällä tallille ja suunnitelmissa oli Kallen juoksutusta. Sunnuntaina tuli Elinan kanssa puheeksi hommata ponskille semmonen hevosten leikkipallo, jonka ihan superhyvällä munkilla löysinkin halvalla Facebookin kirppikseltä, ja vieläpä ihan naapurikaupungista! Pallon kävin noutamassa samalla kun hain Emmin koulusta ja lähdettiin samantien tallille katsomaan mitä ruuna tykkää. 

Ponkkis ei ihan tajunnut ton pallon ideaa.. Se lähinnä vaan katteli sitä ihan hölmönä, vähän haisteli tai sitten se ei huomionut sitä ollenkaan.. Mä yritin kaikkeni että saisin ponia vähän innostumaan leikkimään sillä, mutta se vaan katteli mua ihan tyrmistyneenä kun potkin ja heittelin sitä palloo ympäri kenttää.. Taisi se jopa kerran vahingossa potkaista sitä palloa kun se vieri viattoman ponin kinttuihin :D Onko teillä hevosia, jotka osaa leikkiä tommosella pallolla? Onko ne heti tajunneet sen idean vai onko niitä pitänyt opastaa jollain tavalla?

"Hei siis apuaaaa, nyt toi pallo on tos mun jaloissa voisiksä tulla hakee sen pois...."

Pallo"leikkien" jälkeen juoksutin vielä hetken ja ihan yllättäen Kalle päättikin pistää ihan kunnolla juoksuksi. Se vaan laukkaili hirmukiitoa ympäri kenttää ja hetken laukattuaan pyysin sitä vähän rauhoittumaan ja hengähtämään. Yllättäen sainkin idean ja hain tallista kypärän ja suitsiin ohjat ja hyppäsinkin loppuverkkailemaan kyytiin. Oli tosi kiva käydä ponskin kyydissä ja heppa tuntui kyllä ihanalta! Vaikka ilman satulaa meno ei vielä kauhean helppoa olekaan, osasi Kalle jo rauhoittua ja rentoutua tosi hienosti vähän pidemmäksikin aikaa. 

Tiistaina oltiin sovittu Lauran kanssa lähtevämme yhdessä maastoilemaan. Laura lähti mun ja Kallen mukaan Peston kanssa ja käytiinkin semmonen suht reipas tunnin maastolenkki ihan lähimaisemissa. Käveltiin aika paljon metsäpoluilla, pelloilla ja teillä ja otettiin muutamat reippaammat ravi- & laukkapätkät. Kalle on kyllä niin kiva maastoillessa! Se on ihan huippufiksu ja sen kelpaa mennä etuhevosena tai tulla perässä, kumpikin käy! Ihana pieni <3

Tälle päivälle olinkin kaavaillut pienimuotoista estetreenin poikasta ja sainkin jälleen Emmin mukaan kaveriksi, kuvaajaksi ja muutenkin avuksi. Kiitos Emppa, oot super <3 Käväisin aamulla koululla hoitamassa juttuja liittyen ensi syksyn ranskan kisoihin ja sieltä suuntasin Agrin kautta tallille. Siivoilin Kallen ja Zipen karsinat ja vein Kallelle tarhaan vettä jonka jälkeen lähdin pariksi tunniksi kotiin kattelemaan muumeja. Kyllä, muumeja. Oon tässä pari päivää vaan istunut sisällä, syönyt jäätelöö ja tuijottanut muumeja netistä - ihan parasta ajanviettoa! Nyt oon jaksossa 24 ja ihanasti on vielä jaksoja edessä!

Kahden tunnin, neljän muumijakson ja reippaitten päiväunien jälkeen heräsin hyvin säikähtäen puoli kolmelta ja kiireesti vaihdoin tallikamat päälle ja lähdin hakemaan Emmin. Ihan tulipalokiire ei meillä ollut kuitenkaan kun olin tosiaan ehtinyt jo siivoilla karsinat, joten vain ratsastus ja ruokien laitto oli jäljellä. Olin siis menossa viideksi töihin jonka takia aika oli hieman rajallinen. 

Halusin tehdä ihan helpon ja kevyen estetreenin pikkuesteillä ja ristikoilla, joten laitettiin kentälle kolme helppoa estettä ensin ihan puomeiksi. Yksi oli keskellä kenttää, toinen pitkällä sivulla ja kolmas yhdessä kulmassa kaarevalla uralla. Tehtiin alkuverkkojen jälkeen ensin hieman puomityöskentelyä ennen kuin Emmi laitteli esteitä ristikoiksi. Kalle tuntui alusta asti aivan superhyvältä ja oli ihan uskomattoman kevyt ja herkkä ratsastaa! Se oli ihan tosi hyvin pohkeen ja ohjan välissä, kuunteli heti jos pyysin jalalla eteen tai vastaavasti istuntaa tiivistämällä hitaampaa.

Ristikoilla tehtiin myös ihan helppoja, lähinnä ravilähestymisiä molemmista suunnista. Kalle oli ihan innoissaan menossa ja siitä kyllä oikeasti huomaa että se tykkää tuosta hommasta. Ihana nähdä miten kivaa ponillakin on esteillä ja se kyllä tarttuu ratsastajaankin - ei se hyppääminen olekaan kauheaa kun on niin onnellinen poni alla! Lopuksi pyysin Emmiä tekemään yhden pystyn ja tultiin vielä ihan minimaalinen "radanpätkä". Keskellä kenttää oleva este meinasi olla vähän hankala kun Kalle alkoi ennakoimaan suuntaa eikä saatu oikeita laukkoja aina nousemaan, mutta kun olin seuraavalla kerralla paljon tarkempi, tuli myötälaukat oikein helposti.

"oho"

Ihan viimeisenä kokeiltiin taas vähän uutta ja jännittävää, nimittäin porttia. Irtohypytyksessä Kalle on sitä hypännyt oikein hienosti, mutta nyt sitten päästiin testaamaan ihan selästä käsin. Laitettiin portti ihan matalaksi ja johteet vielä helpottamaan hyppäämistä ja parin ekan epävarman ylityksen jälkeen Kalle oikein innostui ja tekii aivan sairaan hienoja hyppyjä! Se ei enää ollenkaan jännittänyt vähän erikoista estettä, vaan hyppäsi tosi kivasti joka kerralla. Toinen suunta oli vähän vaikeampi, kun metsässä oli jotain kyttäiltävää, mutta mitään sen suurempia ongelmia ei portin kanssa ei ollutkaan! 

Loppuun ravailin vielä kunnolla taas pitkälle kaulalle ja rennoksi. Ihana kun ponski on tajunnut jo tuon venyttämisen ja osaa jo hakeutua ihan itse sinne matalaan ja pitkään muotoon. Aiemmin se ei millään halunnut rentoutua ja laskea niskaa alas, vaan laittoi pään vähän virkkuukoukkuun ja puksutti koko ajan niska ylhäällä. Nyt sitä saa jo tosi kivasti menemään ihan pitkiäkin pätkiä oikein pitkällä kaulalla, hyvin tyytyväisenä ja rentona.

Semmosta tänne meillepäin, tuntuu ihanalta kun alkaa jo arki palautumaan vähän normaaliksi ja ajatukset kestämään kasassa. Oon tänäänkin saanut tuntea niiin ihania pieniä hetkiä, että oon varma että tästä vielä vaan kääntyy elämä paremmaksi. Nyt toivotankin oikein hyvää loppuviikkoa kaikille ja painun nukkumaan pitkästä aikaa leveä hymy huulilla!