torstai 26. maaliskuuta 2015

Kuulumisia pitkin viikkoa

Johan on ollut taas tapahtumaa toisen perään viikon mittaa. Kallen kanssa treenailuun on aiheuttanut harmaita hiuksia tallin ympäristössä tekeillä oleva metstätyömaa, joka on koettu kauhean suureksi katastrofiksi ponin pienessä päässä. Ratsastamaan olen kuitenkin päässyt kunnolla, vaikka oman hepan kyydissä olen käynyt tasan kerran viikon aikana. 

No mutta jokatapauksessa palataas maanantaihin, jolloin huomasin heti aamulla facebookista että illalla olis Vurrilla tilaa estetunnille. Varasinkin hetken mietinnän jälkeen tunnin illaksi ja oli kyllä huippufiilis että pääsi hyppimään kunnolla! Aiemmin päivällä käytiin kuitenkin Roosan kanssa hirveessä räntäsateessa Hannuilemassa ja käytiin pellolla hankiaisilla kävelemässä. Sen kummempia ei tehty kun käppäiltiin, sillä tiet oli sen verran jäässä että oli liukasta ja poni meinasi mennä nutulleen jo kävellessä.


Kalle sai maanantaina vapaan, joten kävin vaan tekemässä tallihommat sekä hakemassa ratsastuskamat illan tuntia varten. Illemmasta kävin nappaamassa Emmin mukaan ja lähdettiin ajeleen Vurrille. Tunnillemeno on aina oma jännityksensä kun ei koskaan tiedä minkä hepan on tunnille saanut, mitä tunnilla tehdään ja millaisella fiiliksellä lopetellaan. Tunnille olin tällä kertaa saanut "tutun ja turvallisen" Oton, jolla oon mennyt suurimman osan tunneista mitä oon nyt tuolla käynyt vakiotuntien lopettamisen jälkeen :D Mikä on aika hassua, sillä Otto on pieni, varmaan pienempi kuin Kalle, mutta se on kyllä osaava ja aika simppeli ratsastaa.



Tunnilla tosiaan meillä oli esteitä ja rimat pysyivät matalina koko ajan. Tämä ei mua haitannut vaan olin innoissani päästessäni hyppäämään hevosella, joka osaa homman eikä tee mitää ylimääräistä kuskin pään menoksi. Tunti menikin ihan kivasti, Otto oli tuttuun tapaan hyvin reipas ja jarruteltavissa enkä sen kummempaa tatsia kerinnyt siihen saada. Kivaa kuitenkin oli päästä hyppäämään ja kokeilemaan tuntiratsastusta pitkästä aikaa!


Tiistaina kauhea räntäkeli jatkui ja Kallen liikuttaminen oli vähän työtä ja tuskaa.. Tallista lähdettiin vielä kelin ollessa suhteellisen mainio ja kerittiin kävellä alkukäynnit ja ottaa muutama askel ravia, ennenkun jäätävä sade pakotti meidät pitämään hetken taukoa ratsastuksesta. Painuttiin sitten heinävaraston suojiin seisoskelemaan ja odottelemaan että sade loppuu. Vaihdeltiin samaan aikaan Elinan kanssa muutama sananen ja sateen loppuessa päästiin jatkamaan ratsastusta. Pyörittiin puolisen tuntia kevyesti tallia ympäri tehden siirtymisiä ja laukannostoja ja Kalle tuntui vallan mainiolta vapaapäivän jälkeen! 


Ratsastuksen jälkeen ennen tarhaanmenoa olikin taas trailerin kanssa tapaaminen. Nyt olin ekaa kertaa yksin ponin kanssa laittamassa ja en oikein tiedä miten päin olisin, kun nyt on niin törkeen hyvä fiilis tosta lastauksesta! Laitoin kaurat kopin etuosaan, pistin narun ponin kaulalle, ohjasin ruunan sisälle ja se käveli tyytyväisenä koppiin syömään mun jäädessä taakse. Ihan käsittämätöntä! Ja siis tällä kertaahan traileri oli ihan normaalisti kapeella puomilla ja Kallea ei ahdistanut moinen ollenkaan. Nyt kun vaan seuraavan kerran saan kaverin mukaan niin laitellaan jo takapuomia kiinni ja katsellaan miten siihen suhtaudutaan. 


Keskiviikon aloitin käymällä ensin pyörähtämällä aamutallissa. Olikin hyvin nopea reissu, kun metsätyöt oli aloitettu edellisenä päivänä ja nyt puita kaadettiin juuri tarhojen vierestä. Ponit siis joutuivat jäämään aamupäiväksi sisälle, sillä ei haluttu ottaa riskejä ja pelätä että ponit vetää nurin riehuessaan liukkaissa tarhoissa. Tallilta menin suoraan työhaastatteluun, mistä matka jatkui aamupäiväksi koululle ikkunantekoon. Koulun jälkeen käytiin tyttöjen kanssa yhteisellä ruokkiksella mäkissä syömässä ja matka jatkui masu täynnä toiseen työhaastikseen. 

Illemmasta kotonakäynnin jälkeen ajelinkin tallille kattomaan mikä tilanne metsänkaadon suhteen oikein on. Hyvin olivat saaneet puuta nurin, on tosi oudon ja avarannäköstä tällä hetkellä!! Ekana liikutin Bellan kevyesti tallin ympäristössä pyörien, kauemmas ei uskallettu poistua kun metsäkoneet oli tamman mielestä aika jännittäviä ja kummallisia. Tehtiin sitten vajaan tunnin kevyt treeni tiellä eestaas höyläten ja B oli vallan mainio. Tarkoitus oli tehdä Kallella samanlainen treeni, mutta se idea kaatui samantien kun puuta alettiin kaataa ihan kentän takaa ja ruuna olikin vähän kauhuissaan tästä.. Se sitten sai viettää vapaan ja siirsin suosiolla liikutukset toiselle päivälle. 


Tänään sainkin nukkua pitkään aamulla ja herätä ilman kellonsoittoa. Aamu alkoi hitaasti ja kun pääsin kampeamaan sängystä ylös painelin suoraan suihkuun vähän heräämään. Aamupalan jälkeen Roosa laittoikin viestiä, lähtisinkö Hannuilemaan ihanan kevätkelin vuoksi ja tottakai vapaapäivänä ei mikään oo parempaa kuin huippuseurassa heppailu. Kamat niskaan ja suunta tallille, jossa vierähtikin hyvä tovi ratsastellen, hullutellen ja kuvaillen. Teen tuosta ihan oman postauksen, sillä kuvia tuli otettua ihan hurjat määrät ja niistä tuli niin ihania että pakko jakaa niitä ihan useempi!


Hannulta menin suoraa huutoa moikkaamaan Kallea, siinä toivossa että päästäisiin jo ratsastamaan. Ja vielä mitä, herra oli suorittanut ihan omatoimisen liikunnan aamulla ravaamalla ittensä hikeen tarhassa kun metsäkoneet oli pauhanneet vieressä ja se olikin sisällä kuivamassa kun tallille menin. Käytiin sitten heittämässä kävelylenkki ja ihmettelemässä niitä hirveitä kauheita koneita. Lenkin jälkeen ei ruuna vieläkään malttanut rauhoittua tarhassa, joten se sai jäädä jo aiemmin sisälle. En halua ottaa mitään riskiä että se loukkaantuu tai rikkoo ittensä pahasti juostessaan tarhassa, vaan mieluummin pelaan varman päälle ja pidän sitä sisällä. Toivottavasti saisivat sen metsän kaadettua ja ponikin pääsisi normaalisti ulkoilemaan..


Huomenna kyllä kiipeen selkään vaikka mikä olis, hengenlähdön uhallakin. Nyt on niin hirvee hinku oman kopon kyytiin ettei moni uskokaan! Lauantaina on taas irtohypytyspäivä ja poni pääsee kunnolla loikkimaan ja sunnuntaina mennään maastoon kera Jennin ja Zipen. Ensi viikosta ei oo taas harmainta haisua mitä tehdään, mutta jospa kenttä olis taas kohta kunnossa niin päästäisiin sitten tuuppaileen enemmän. Toivon mukaan saataisiin myös kopitusta tehtyä, ettei olisi nuo työkoneet enää häiritsemässä ja järkyttämässä pienen ruunapojan maailmaa..

Vähän on eri maisemat nyt kentällä...

4 kommenttia

  1. Kivasti siellä on vielä lunta. Täällä etelässä ei ole ollut enää yhtään vähään aikaan ja hyvä niin. Talvi kun on niin syvältä. Täällä on kentät ihan kuivat ja on niin ihanaa kun ei tarvi enää liukastella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, jossain vaiheessa suli melkein kokonaan pois mutta viime viikolla satoi takaisin..

      Poista
  2. Kuka tuo opettaja on joka oli Vurrilla?

    VastaaPoista