Talvimasennusta

Jassoo että semmosta. En oo taas hetkeen konetta availlut, joten blogihiljaisuus on ja jatkuu. Jotenkin mua vaan masentaa nyt ihan kaikki ja en jaksa keskittyä mihinkään. Olispa jo kesä ja lämmin, koko päiväksi riittäisi valoa ja jaksaisikin ihan eritavalla. Nytkään mulla ei oo mitään uutta kuvamateriaalia kuvaajien puutteessa, kun kukaan ei tunnu päivällä pääsevän mun mukana tallille ja illalla kaikilla on jo omat menonsa, pimeetä ja mulla yleensä työvuorot. Niin masentavaa ja inhottavaa :(

No, ehkä tää talvimasennus jossain vaiheessa menee menojaan ja kevään tullessa on taas helpompaa. Pakottamalla itteeni en halua tulla kirjottamaan, kokemuksesta tiedän ettei siitä tule yhtään mitään. Sillon on vaan parempi olla murehtimatta ja vähän pitää hiljaisempaa kautta. Toivottavasti jaksatte kestää pulkassa mukana, vaikka täällä päässä vähän hiljaisempaa onkin! 

Mennäänpä sitten asiaan, eli tän päiväseen koulutreeniin Elinan kanssa. Oltiin siis sovittu että Elina pitäis mulle ja Kallelle vähän koulutunteja ennen meidän parin viikon päästä olevia ekoja koulukisoja. Päivän fiiliksinä lähinnä turhautuminen. Poni olis varmasti aivan mainio, mutta oon taas itse siinä pisteessä että tuntuu etten vaan osaa. Suurin ongelma mulla on helkutin vino istunta, kaadun koko ajan painon kanssa vasemmalle ihan huomaamattani sekä jalat, jotka lukkiutuu koko ajan reittä, pohjetta, lonkkaa, varpaita ja kantapäätä myöden. Hyvä etten itkua tuhrannut ponin kyydissä, kun en vaan saanut jalkaa rennoksi. 

Jalan jäykkyys heijastuukin suoraan Kalleen, se luulee että koko ajan hidastan sitä puristamalla ja kun en saa polvea irti ja reittä rennoksi, hidastuu vauhti koko ajan. Kun taas yritän antaa pohjetta, jalka nousee metrin liian ylös, polvi pääsee satulan siiven yli ja tadaa - taas puristetaan niin kovaa että poniparka luulee että taas hidastetaan. Ja jotta ei olisi silti liian helppoa, istun niin vinossa että ihmettelen miten en oo vielä kertaakaan kupsahtanut vasemman kautta  kyljelleni maahan. Sitä päivää odotellessa.. Ei vaan, nyt se on yksinkertasesti otettava omasta niskastani kiinni ja opeteltava ratsastamaan. 

Ellu & Kalle tammikuun lopussa

Mun tekisi vaan kovasti mieli syöpyä maahan ja kieriä syvällä itsesäälissä "kun en osaa niin en pysty" ja voikun oikeesti nyt voisinkin tehä niin. Mutta ei, mä aion ottaa tästä opikseni ja opetella. Mä haluan edetä Kallen kanssa vielä pidemmälle ja se ei onnistu jos en mä opettele ensin ite. Nyt mä rupeen ajattelemaan treeneissä miten mä istun satulassa ja jos vaan suinkin mahdollista, teen sen jonkun silmien alla. Maastakäsin on paljon helpompaa huomata toisen virheitä ja sanoa kuinka niitä korjataan kuin itse koittaa löytää parannettavaa omasta ratsastuksesta. Siksi mä toivonkin ja koitan saada järkättyä meidät Kallen kanssa ainakin kerran viikossa Elinan koutsattavaksi. Mä todellakin tarviin jonkun käskemään samasta asiasta monta kertaa ja Elina nimenomaan saa mut tekemään niin, vaikka sitten siten että joutuu sanomaan samasta asiasta minuutin välein. 

Päivän mietteinä siis semmosta, että opettele akka ratsastamaan. Oon toisaalta vähän harmissani ettei mulla oo varaa laittaa Kallea ratsuttajalle, sillä olis niin paljon annettavaa jota mä en saa siitä irti, ainakaan vielä. Se pääsisi kehittymään ihan hurjasti kun joku oikeasti osaava ihminen ratsastaisi sitä pari kolme kertaa viikossa eikä sen tarviis sillon kärsiä mun ratsastusvirheistä. Mutta no, ehkä me vielä tästäkin kuopasta noustaan kun vaan ahkerasti harjotellaan. Kisoissa sit vajaan parin viikon päästä saadaankin kuulla ihan ulkopuolisen mielipidettä, missä mennään. Sitä odotellessa...

Eiköhän tää synkistely riitä taas yhdeltä illalta. Mä jatkan Bastillen kuuntelua, toivon että talvi, kevät ja alkukesä menee nopeesti ja pääsen vihdoin ja viimein monen vuoden odotuksen jälkeen kuuntelemaan herrasmiehiä ihan livenä. Pahoittelen vielä vanhoja ja puhelinkuvia, toivottavasti saisin edes kerran tässä kuussa raahattua jonkun mun kanssa hengailemaan tallille kamera kourassa. Vapaaehtoisia edelleen otetaan vastaan .... :) Hyvät yöt kaikille ja mukavammat viikon jatkot!