tiistai 17. marraskuuta 2015

Klinikkareissu, taas

Tänään meillä oli vuorossa vähän normaalista arjesta poikkeavaa ohjelmaa, sillä lähdettiin isäni kanssa aamupäivällä Lara kyydissä ajelemaan Kuopioon klinikalle. Oon tässä syksyn mittaan tullut siihen tulokseen, että haluan loppuvuodesta käydä klinikalla tekemässä jonkinlaisen "vuositarkastuksen" ja nyt se tulikin kovin ajankohtaiseksi.


Oon kiinnittänyt nyt tässä sanotaanko kuukauden sisällä huomiota siihen, että Lara lepuuttaa jonkin verran vasenta takastaan. Yleensä se tekee sitä ratsastuksen jälkeen, ei juurikaan ennen ratsastusta, mutta aina nimenomaan tuota vasenta. Asia on nyt alkanut painamaan mieltä enemmän, vaikkei liikkeessä olekaan mitään epämääräistä ja hepsu on liikkunut viime aikoina taas paremmin kuin ikinä. Kuitenkin mielessä vaan pyöri, että entä jos siellä on jotain vakavaa ja se kipeytyy vielä, tai entä jos se onkin siinä oikeassa etusessa kun se välillä vähän lämpöilee, tai entäs jos.... nämä ajatukset halusin saada kuriin, enkä enää monen valvotun ja murehditun yön jälkeen voinut muuta kuin soittaa klinikalle.

Kävi kyllä hyvin ja saatiin aika jo tälle päivälle ja tutulle eläinlääkärille. Oltiin perillä Kuopion Animagi -klinikalla hieman ennen varattua aikaa ja saatiin Larppi samantien sisälle. Otin kuljetuskamat pois ponilta ja käytiin ulkona pyörähtämässä liinassa kattomassa miten heppa liikkuu ja ell teki samalla taivutukset joka jalkaan. Ainut jalka, mikä noihin taivutuksiin reagoi oli se vtj, kaikki muut ihan puhtaat ja myöskin liinassa liike täysin puhdasta. Tässä vaiheessa uskalsin jo hieman huokaista helpotuksesta, kun ell sanoi ettei kyseessä todennäköisesti ole mitään kovin vakavaa, mutta otetaan varmuudeksi kuvat siitä vasemmasta kintereestä. Lara pääsi siis pienille päiväunille ja mentiin röntgeniin.


Ja kuten lääkäri oli arvioinut, oli kintereessä joitain muutoksia sekä kinnerpatin aihiota. Olin jokseenkin helpottunut kun ei monttutuomiota saatu, vaan hoito-ohjeet jatkoon ja normitreeniin. Kinner piikitettiin kuitenkin ihan jatkoa ajatellen ja nyt sitten viikko onkin vaan tarhalepoa / kävelylenkkejä. Samaan saumaan otettiin rokote, joten menee sitten senkin puolesta viikko hyvin kevyesti. Jatkossa parasta hoitoa kintereelle on säännöllinen liikunta, liikuttamattomuus jäykistää jalkoja sen verran että ne voi oireilla ja huonoinakin päivinä pitäisi ainakin kävelyttää. Treenin jälkeen kylmä + lämmin olisi hyvä hoitokeino ja meillä meneekin nyt heti ostoon back on track kintereeseen, se on mun kokemusten mukaan hyvin toimiva kinnerpattihevosille. 


Olin lähtenyt klinikalle aika epäileväisin mielin (vaikka sainkin kuulla monelta suunnalta ennen klinikkaa, että jos sieltä ei taaskaan löydy mitään niin mut viedään seuraavaksi päätohtorille...) ja varautunut kaikkeen mahdolliseen pahimpaan. Onneksi turhaan, taaskin, ja sain lähteä jo iloisin mielin kotimatkalle. Oon tosi onnellinen, että liike oli ihan puhdasta ja mitkään muut jalat eivät reagoineet noihin taivutuksiin. Oli myös ihanaa kun vika löytyi heti ja sen kanssa voidaan jatkaa elämää melko normaalisti jatkossakin, kyseessä kuitenkin on mun kohta 16-vee veteraaniheppa joten tuo on kuulemma hyvin yleistä ratsuhevosilla ylipäätään. 

Nyt sitten ootellaan viikko ja katsellaan miten jatkossa sitten alkaa sujumaan ja miten nuo hoidot tehoaa. Olo on taas himpun kevyempi kuin tänä aamuna ja yksi murhe taas vähemmän. 



4 kommenttia

  1. Hyvä ettei ollut mitään suurempaa :)

    VastaaPoista
  2. Voi kun hienoo, ettei mitään suurempaa löytynyt! Lauralle rapsutuksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niimpä! Minä vien terkut perille :)

      Poista