Maanantain maneesitreeni

Tänään päästiin sit vihdoin ja viimein ihan tositoimiin ja treenaamaan maneesiin, ekaa kertaa kuukauteen! Kyllä onkin ollut ikävä, treenitauko alkaa tuntumaan sekä kuskissa että hepassa, mutta toivottavasti suunta on tästä vaan ylöspäin ja päästään taas normaaliin treenaussysteemiin. Sitä silmällä pitäen koulukisoihin ilmoittauduttu, joten toivotaan kovasti ettei nyt tulisi mitään estettä ja päästäs alottaa tuo koulukisaura Laran kanssa!

Mutta palataanpa asiaan, eli tän päivän treeniin. Aamulla kengittäjä kävi laittamassa tamman sukset uusiin uomiin ja uusia töppösiä lähdetiinkin testaamaan maneesille. Roosa tuli taas meitä kuvailemaan ja kaikki kuvat onkin hänen käsialaa. Suunnitelmissa oli ottaa lainaestepenkillä joitain pikkuhyppyjä ristikoille ihan vaan mielen (ja muistin) virkistämiseksi. 

Laittelin maneesiin muutaman kavaletin vähän sinne tänne ja perusteellisen ravi- laukkaverkan jälkeen siirryttiin lämmittelemään niillä. Tehtiin erilaisia reittejä ja vaihdeltiin suuntaa ja kaikkea ihan vaan fiiliksen mukaan humputellen. Larppa oli jo ihan onnessaan nähdessään kavaletit ja ihan kerrassaan syttyi kun tajusi mitä aletaan tekemään. Puomeilla asiat saatiin suunnilleen kuntoon Roosan tullessa paikalle, ja pyysinkin häntä pystyttämään meille ihan pienenpienen ristikon.

Ja hitto et jännitti! Musta on ihan lyhyen ajan sisään tullut kunnon nössö, saan slaagin kun heppa aivastaa ja esteet pelottaa enemmän kun ikinä.. Eilen kisoissa Jennin ja Lauran pitämän pienen kannustuspuheen (vai -saarnan...) johdosta päätin ottaa itteeni niskasta kii ja ottaa ihan muutaman minihypyn todistaakseni, ettei siihen kuole. Ja niinhän siinä kävi, että hevonen hoiti homman kotiin kuskin munailusta huolimatta ja selvittiin pikkuristikosta leikiten.

Kun hevosen tasainen varmuus hieman tarttui kuskiinkin, pääsi Roosa nostelemaan estettä pystyksi ja tultiin muutama tehtävä sisältäen sekä portin että muurin tuon pystyn lisäksi! Pikkuhiljaa pelko vähän laantui ja aloin taas luottaa hevoseen, se kun osaa niin ei mulla oo hätää. Esteet oli varmaan maks 75cm, mutta kyllä tuntui ihan lottovoitolta selvitä tällasen hyppytauon jälkeen ihan kunnialla kaikista hypyistä.

Tossa muutama kuva ja video, oli meillä ihan kivaa jännityksestä ja kuskin ilmeistä huolimatta.. Larasta ainakin huomasi tauon, se oli niin kauheen onnessaan menossa ja sit mä vaan häiritsin sitä koko ajan mitä oudommilla ratkaisuilla. Tästä sit vaan jatketaan kohti valmennuksia ja ehkäpä kisoja! Kuka tietää, nähdäänkö mut vai Elina Laran kanssa kisaamassa seuraavan kerran :D

Loppuun menin vielä vähän sileetä ja vitsit et heppa oli hyvä! Noi olympiat on kyllä ihan liian vahvat tammalle pelkkään sileenratsastukseen, mutta kerrankin tamma oli kevyt ja herkkä edestä. Ratsastin sitä vaan mahdollisimman pyöreälle kaulalle ja aktiiviseksi takaa - ja oli muuten ihanaa. Tehtiin myös yksi ihan sikahieno vaihto, ne kun on Laralle aika vaikeita niin meinaan aina alkaa hyppimään riemusta kun se malttaa tehdä puhtaan vaihdon ja kunnolla myös takaosalla.

Hyvä treeni olikin hyvä päättää onnistumiseen ja lähdettiin talsimaan tallille. Tallilla suoritettiin vielä kuvauksia lauantain sponsorituotteesta, josta lisää juttua myöhemmin! Nyt mä lähden nukkumaan ja uneksimaan ihanista koulutreeneistä supertamman kanssa ja palataan taas bloggaajatapaamisen merkeissä!