tiistai 18. marraskuuta 2014

Miten meillä maastoillaan?

Mieleeni muistui ihan yllättäen viime viikolla maastoillessa joskus kauan aikaa sitten tänne blogiin saamani kommentti, johon olin ihan kokonaan unohtanut vastata. Noihin aikoihin ratsastin Sissillä ja Winskillä ja maastoiltua tuli niiden kanssa viikottain. Eräältä anonyymiltä tulikin yhteen postaukseen kommentti liittyen maastoilemiseen ja siihen mitä maastossa yleensäkään voisi tehdä, joten nyt ajattelin paikata tuon unohduksen ja kirjoittaa ihan oman postauksen aiheesta, miten meillä maastoillaan. Toivottavasti tämä anonyymi-lukija löytää tän postauksen ja saa vihdoin ja viimein mun vastauksen hänen kysymykseen parin vuoden takaa!


Lähdetään nyt siitä, että maastossa voi mennä ihan rennosti humputellen tai siellä voi myös tehdä joitakin tehtäviä ja vaatia hevoselta ihan samalla lailla asioita kuin kentälläkin. Kallen kanssa pyrin maastoilemaan ihan vähintään kahdesti viikkoon, mielellään enemmän. Yleensä maastossa tehdään joko kevyesti hommia tai sitten vaan köpötellään, riippuen aina miltä hevonen tuntuu lenkin alussa tai millanen suunnitelma meillä on sen päivän kohdalla liikunnan rankkuuden suhteen. Jos heppa tuntuu väsyneeltä esim. muutaman rankan päivän jälkeen, mennään kevyt maastoköpöttely jolloin pyrin antamaan hevosen edetä omaa tahtiaan. Jos taas virtaa piisaa jo lenkin alussa, aloitan ihan siitä että saan hepan kuulolle ja teetän sille koko ajan jotain tekemistä jotta saan sen keskittymään minuun vauhdin ja sähläämisen sijasta.


Eniten maastossa tulee tehtyä käyntitehtäviä. Maastossa käveleminen on yleensä tosi tylsää ja tykkään tehdä koko ajan jotain. Hyvää ajanvietettä kävelyyn on tehdä väistöjä. (Huom, olettaen että tie on turvallinen ja vähän liikennettä) Niitä voi tehdä joko väistättämällä pelkästään takaosaa tien keskikohtaa päin tai vaihtoehtoisesti väistämällä tien toiselta puolelta toiselle. Yleensä maastossa hevoset on reippaampia luonnostaan, joten väistöt on helppoja tehdä kun heppa on menossa hyvin eteen eikä tarvitse keskittyä energiansäilyttämiseen kuten kentällä, toki tämä on ihan hevoskohtaista. Käynnissä teen myös jonkun verran avoja / sulkuja, sekä pysähdyksiä ja peruutuksia. Näillä saa hevosen kuin hevosen aika hyvin kuuntelemaan ja nekin joutuu jo oikeasti tekemään jotain. Varsinkin pysähdykset on mielestäni tärkeetä olla hallussa maastossa, mä en henkilökohtasesti tykkää yhtään maastoilla sellasella hevosella, joka ei malta tehdä pysähdyksiä maastossa rauhallisesti. 


Ravaillessa oikeastaan on helppo tehdä samoja juttuja kuin käynnissäkin. Etenkin lemppareita on raviväistöt tien puolelta toiselle tehden vain 1-2 askelta suoraan väistöjen välissä. Ravissa myös vahdin suoraan mennessä tarkasti että hevonen todella on suora. Teen myös paljon asetuksia ja suoristuksia molemmille puolille. Ravissa myös temponmuutokset on tosi hyvä tehtävä, koska suoralla tiellä ei oo kulmia tai seiniä jarruttamassa. Hevosen tulee lähteä yhtä hyvin eteenpäin kuin myös hidastaakin kun kuski niin sanoo.


Laukassa meen sitten ihan fiiliksen mukaan. Joskus saatan tehdä kunnolla töitä vaan ravissa ja käynnissä ja antaa laukata vapaasti ikään kuin kiitokseksi. Ainakin ekat laukkapätkät maastossa meen kevyessä istunnassa ja annan hevosen mennä aikalailla omaa vauhtiaan. Jos kierretään joku tietty lenkki, en yleensä jää hinkuttamaan vaan laukataan vaan. Sitten taas jos ollaan esim. hiittiksellä tai pellolla, saatan tehdä toisen pätkän vapaammin ja seuraavan sit kootummin. 


Sitten taas siirrytään siihen ääripäähän, eli vaan humputteluun. Mä rakastan käydä maastossa silleen, että ajatuksena on tuulettaa sekä hepan että kuskin päätä ilman tietoakaan mistään tehtävien tekemisestä tai työskentelystä. Ainakin Kalle tarvitsee näitä päiviä, jolloin se pääsee liikkumaan vähän miten sattuu ja omaa tahtiaan sillä se tykkää hiimailla ja vaan katsella ympärilleen kävellessä. On mukavaa vaihtelua kun ei tartte vahtia koko ajan miten poni liikkuu vaan saa ihan rauhassa antaa sen mennä niinkun se haluaa. 


Täähän idea tähän postaukseen syntyi juuri nyt, kun maastossa ei tällä hetkellä voi juuri kuin kävellä. Muutamalla metsätiellä voi vähän ravata ja pellolla, mutta muuten vaan kävellään jäisiä ja kovia hiekkateitä pitkin. Eilen ja tänään meillä oli Kallen kanssa maastoilupäivät, eilen tehtiin paljon noita käyntitehtäviä ja tänään sit mentiin vähän reippaammin ja rennommin pellolla (lukuunottamatta niitä hetkiä kun aasi koitti rodeoida mut ihan väkisin maahan). Käyntiväistöihin ja -avoihin oon ihan hurjan tyytyväinen, Kalle teki ihan hurjan hienosti eilen!


Mutta tässä nyt muutamalla sanasella meidän maastoilusta. Miten teillä maastoillaan ja kuinka usein? Kuuluuko teidän maastoiluun myös työskentely vai käyttekö vaan humputtelemassa? Olis kiva saada kuulla teidän rutiineista ja miten teillä tehdään!


14 kommenttia

  1. Haluaisin kysyä että teetkö maastakäsin juttuja hepan kanssa? Jos niin millasia ja miten ja jos et niin miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aina sillon tällön tulee tehtyä, nykyisin harvemmin kuin ponin kanssa alkuaikoina. Ja tehään ihan perus väistö-, pysähdys-, seuraamis- ja peruutusjuttuja sekä muutamia temppuja opetellaan. Maastakäsittelyä on mun mielestä kaikki mikä tapahtuu hevosen kanssa ratsastuksen ulkopuolella joten en voi sanoa ettei me mitään maastakäsinjuttuja tehtäis :)

      Poista
  2. Vitsit miten kivasti toteutettu maastoilupostaus ihanilla kuvilla! Meillä mennään maastoon yleensä vaan tuulettumaan ja parantamaan maailmaa, mutta usein erityisesti lenkkien alussa siirtymiset ja pysähdykset ovat loistavia varmistamaan ensimmäisen laukkapätkän hallittavuutta. Luontaisen eteenpäinpyrkimyksen ansiosta maastossa on mun mielestä just helpompi harjoitella väistöjen ja vaikka avojen alkeitakin. Mun poni oppi puolivahingossa väistöt kun kuumuessa sitä oli helppo pyytää sivulle ja kehua hienoista, ryhdikkäistä askelista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoos, kiva kun tykkäsit!

      Ja kiva kuulla. Toi väistöjuttu on kyllä hirmusen kätevä samoin kuin avot, kun sujuu maastossa helposti nii on ihan eri juttu alkaa tekee niitä kentällä kun idea on jo hepalla :)

      Poista
  3. Me ollaan aina käyty vaan humputtelemassa :) haluan pitää maaston sellaisena, että hevonen tietää aina ettei siellä joudu töihin, toki pellolla tehdään normaalistikin töitä!

    VastaaPoista
  4. Hanski niin elementissään noissa kuvissa!! :D Aaaaa tulis jo lunta.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo äläpä!! Ihan liekeissä XD voi että et arvaakkaan miten paljon mä kaipaan että tulis sitä lunta.....

      Poista
  5. Me reenataan passage ja keskiaskellajit maastossa, muuten oikeestaan tuuletetaan vaan päätä ja nautitaan humputellen.. Hevosen mielestä maastossa ei kuulu todellakaan työskennellä :D
    Superkivoja kuvia tässä postauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah jep, noi keskiaskellajit on kyllä kans oikein hyviä harjotella maastossa! :D

      Ja kiitti, koitin valita vähän erilaisia maastokuvia ja ilmeisesti onnistuinkin!

      Poista
  6. Meillä mennään maastoon yleensä vaan tuulettumaan ja virkistämään ponien mieltä.Toki ihan perus pysähdykset ja peruutukset kuuluvat meidän maastoiluun. Yritetään pitää kunnon työskentely vain kentällä ja pellolla, jottei hevoseni kyllästy. On siis hieman tahmatassu ja kyllästyy jos töitä väännetään joka päivä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Semmoselle varmaan tekeekin hyvää vaan rentoilla maastossa :) Meillä ei kyllä tota tahmatassuongelmaa ole, joten siksi maastossa tehtävät on pääasiassa hyväksi "jarruksi".

      Poista
  7. Kiva tämä postaus! Sai vähä ideoita, mitä tehä maastossa.

    Me yleensä vaan kävellään, ku oon nii tyhmä, että vähänki, jos hevonen ravaa, nii luulen, et se on innostunu ja lähtee käsistä...ja meijän tallin ympärillä ei hirvee hyviä maastoja oo minne sais mennä.
    Tekis kyllä mieli mennä jo maastoo, mutta käyn vuokrahevoseni luona maanantaisin koulun jälkeen äitin kyyillä eli pääsen ratsastamaan vasta klo 17 ja siinä vaiheessa on jo niin pimeetä, että ei maastoon voi mennä. Aattelin kyllä, että heti, kun pystyy niin lähetää kunnolla maastoilemaan!!!
    Onko sinulla sellaista, että ennen kun olet tutustunut hevoseen kunnolla, niin ennen sitä et uskalla mennä ilman satulaa tai maastoon? Minulla on ja se on ärsyttävää, kun tekisi mieli mennä ilman satulaa, mutta en uskalla, vaikka ei minua edes pelota vaikka tippuisin... tulipas pitkät selostukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että tykkäsit ja oli jotain hyötyä!

      Ja mun mielestä tossa sun tilanteessa ei kannatakaan tehdä maastossa mitään laukkavetoja ihan täysiä, ennenkun pystyt luottamaan sun vuokraheppaan täysin. Sanoisin että sun kannattaa tehdä alkuun ihan lyhyitä maastopätkiä esim. sen jälkeen kun oot mennyt kentällä/maneesissa normaalisti. Sillon tiiät miltä hevonen sinä päivänä tuntuu ja jos se on ihan rauhallinen, voit käydä hetken maastossa kävelemässä ja pikkuhiljaa totutella hevosen käyttäytymiseen muualla kuin kentän aitojen / maneesin seinien sisässä. Toinen hyvä vinkki jos maastoilu jännittää niin ota joku kokenut ratsastajakaveri mukaan pomminvarmalla hevosella, varmasti tarttuu näiden rauhallisuus myös sinuun ja hevoseesi :)

      Ja toi maastoon uskaltautuminen ei oo oikeestaan koskaan ollu mulla ongelmana. Oon saanut maastoilla elämäni aikana sen verran että se on mulla jo niin rutiinia. Vieraalla hevosella tietty vähän jännittää jos en tiedä miten se käyttäytyy, mutta oonkin maastoillut niissä tilanteissa aina joko kaverin kanssa tai sitten tuolleen kentällä työskentelyn jälkeen. Ja tuo ilman satulaa meno on vaan ihan susta itestäs kiinni, jos jännittää niin kannattaa kokeilla sitä vasta kun hevonen on tullut sulle jo tutuksi ja oot touhunnut sen kanssa jo pidemmän aikaa. Ei kannata alkaa kiirehtimään, jos sua jännittää kyydissä niin varmasti hevonen jännittyy myös :)

      Poista