Huolta hepan hyvinvoinnista

Mistähän sitä nyt sitten alottaisi. 

Aboutiarallaa viikko sitten viime viikon alkupuolella huomasin Kallessa jotain pieniä merkkejä siitä, ettei kaikki ole ihan ennallaan. Ruuna oli tarhassa jotenkin oudon vaisun ja apaattisennäköinen, mutta tuli kuitenkin tapansa mukaan aina tarhasta hakiessa portille vastaan. Ajattelin sillä olevan vaan huono päivä ja muuta erikoisempia merkkejä en hepassa huomannutkaan. 

Kunnes yks päivä maastoon lähtiessä Kalle tekee ihan yhtäkkiä stopin eikä suostu enää menemään tuttua maastoreittiä ja pistää vaan hanttiin. Muuten ruuna liikkui normaalisti, vaikkakin vaikutti aavistuksen verran väsähtäneeltä eikä liike ollut ihan niin lennokasta ja ilmavaa, kuten normaalisti. 

Lauantaina sama maastossa töppäily jatkui, mutta en kertaakaan antanut periksi ja päästiin jatkamaan lenkkiä. Juteltiin sillon Elinan kanssa ja pohdittiin vähän Kallen tarhakäytöstä. Myös Elina oli huomannut saman, että K on vähän sulkeutuneen oloinen ja ei näytä normaalilta, iloiselta itseltään. Eilen tallilla käydessä sitten huomattiin Lauran kanssa ruunan mahan olevan pinkeä, eikä se tykännyt yhtään hyvää jos kosketeltiin mahaa sieltä täältä.

Eilen Kalle vietti siis vapaapäivää ja karsinaa siivotessani jätin sen käytävälle seisomaan siksi aikaa. Yleensä ruuna pyörii hyörii kuopii ja tekee kaikkensa, että saisi vähän edes huomiota. Mutta mitä se teki nyt, seisoi silmät puoli ummessa paikallaan hievahtamatta koko ajan, kun siivoilin boksia. Ja arvatkaa oliko helppo lähteä kotiin nukkumaan. 

Soitin Elinalle illalla ponin kertoakseni ponin voinnista. Sovittiin, että Elina soittaa heti tänään eläinlääkärille ensinnäkin rokotuksesta, joka marraskuun alkupuolelle piti satuttaa ja kysyy pääsiskö ell tulemaan mahdollisimman pian ja tsekata samalla ponin voinnin. Kerrankin kävi ihan suberhyvä tuuri ja lääkäri pääsi heti tänään paikanpäälle aamusella. 

Kävin tekemässä aamutallin ja kävin kotona, ennenkun menin tallille takasin kympin jälkeen. Otin Kallen ja Zipen sisälle ja ell tullessaan ensin rokotti molemmat, ennenkun alettiin juttelemaan vähän tuosta Kallen viimeaikaisesta käytöksestä. Kerroin kaiken mikä on hepassa muuttunut ja miten se on näkynyt viikolla.

Eläinlääkäri ei sen kummempia diagnooseja pystynyt tietenkään tutkimatta antamaan, mutta kertoi muutamia mahdollisia vaihtoehtoja mikä saattaisi olla vikana. Yksi mahdollisuus voisi olla joku virusperäinen juttu, toinen hiekankertymä mahassa, kolmas lihasjumit ja neljäs vaihtoehto voisi olla mahahaava. Näitä kuitenkaan ei voi varmaksi todeta ilman klinikkareissua, joten aika arvailuksi jäi. Mikään näistä ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta mä toivon niin paljon että kyseessä olisi mitä tahansa paitsi ei mahahaavaa.. Se onkin mielestäni epätodennäköisintä tässä tilanteessa, mutta mahdollista kyllä.

Tultiin Elinan siihen päätökseen, että muutetaan nyt ruokinta niin mahaystävälliseksi kuin vaan pystyy ja pidetään liikutus hyvin kevyenä ja mukavana ponille. Heinämäärää nostetaan ja puolet säilöstä korvataan jatkossa kuivalla heinällä. Tähän rinnalle ajattelin vielä kuitenkin ottaa tuon psylliumkuurin (josta ei eläinlääkärin mukaan mitään haittaakaan ole), ihan vaan varmuuden vuoksi ja tutkia lantaa lähteekö hiekkaa sen ansiosta irtoamaan. Myös ruumiinlämpöä seuraillaan ja mittaillaan, varmuuden saamiseksi. Ensi viikolla Kalle hierotaan ja tsekkaillaan ettei jumeja ole.

Sitten jos näillä ei ruunan kunto lähde kohenemaan otetaan suunnaksi klinikka ja katsotaan sitten mitä siellä löytyy. Nyt ei sitten muu auta kuin toivoa parasta ja pitää peukut pystyssä..