Laidunkauden avaus ja koulutreeniä

HUHHUH nyt saa jo vihdoin huokaista! Juhlat onnellisesti juhlittu ja viimein kaikki stressi ja jännitys on takanapäin ja saa keskittyä vain tulevaan kesään. Siitä onkin tulossa aivan huippu, niin ihania suunnitelmia etten millään malta odottaa että pääsen kertomaan niistä lisää! Juhlista ajattelin kuitenkin postata vasta huomenna lisää, sillä nyt mun on aivan pakkopakko päästä kertomaan tän päivän heppaterapiasta.

Tosiaan koko viikko on sisältänyt vaikka vallan mitä häslinkiä ja myllerrystä ja en oo päässyt oikein keskittymään kunnolla mihinkään. Torstaina käytiin Elinan ja Peten kanssa tekemässä laitumet jonka jälkeen Elina piti meille Kallen kanssa vähän estetreeniä. Ja nyt muuten alkaa se estepuolikin sujumaan! Päästiin jo säätämään laukkaa aika hyvin ennen ja jälkeen esteen sekä hypättiinpä muuten metriä! Aivan sikahienoa, poni oli niin liekeissä ja Elinan kanssa ihan ihmeteltiin miten kivasti se jo hyppää. Tästä me vielä esteradoille päädytään, aivan takuulla!

Loppuun Elina kävi kanssa hetken kyydissä ja saatiin taas hyviä vinkkejä jatkoon, mm. mun pitää alkaa vaatimaan laukassa paljon enemmän sekä itse ratsastaa reippaasti enemmän mitä nyt. Laukka oli tosin jo nyt paljon parempi kuin edellisenä lauantaina Elinan ratsastaessa, mihin tietysti edesauttoi eri kuolain sekä varmasti ponskin parempi päivä. Kuitenkin ihan tosi hyvä fiilis jäi ja nyt mulla oliskin ihan hirmuinen vimma päästä taas pomppimaan!

Niin, pointti oli siis se että tehtiin ne laitumet silloin torstaina mutta koska perjantaina vettä tuli taivaalta kuin saavista kaataen, ei hevot päässeetkään laiduntamaan ennen tätä päivää. Mentiin tänään Emmin kanssa kahden aikoihin tallille ja heti ensimmäisenä käytiin viemässä Kalle laitsalle Zipen ja Bellan kaveriksi. Elina oli vienyt Z & B jo aiemmin ja ne ovat siis yhteisessä laitumessa ja Kallella on ihan ikioma alue kaikkien keskellä. Kamera oli tietty matkassa, mutta kuten ehkä osasin vähän jo arvata - poni keskittyi ainoastaan syömiseen minkään riekkumisen sijaan...

Isot ruskeat naapurilaitumen syöppötoverit

Kukkaispoika Zipetti

Jätettiin hepat sinne syömään ja painuttiin tekemään tallihommia ennen ratsastamaan lähtöä. Aloitinkin siivoomalla karsinan ja halusin käyttää kerrankin ylimääräiset energiat johonkin hyödylliseen, joten karsinan ollessa puhdas painuttiin tarhan siivoukseen. Oon kunnostautunut aika hyvin tässä tarhan siistinä pitämisessä, kun oon ihan säännöllisesti nyt muistanu sitä siivoilla. Se onkin ihan älyttömän hyvä juttu, ei nimittäin mene kauaa kun kerran viikossa napsii kakkakasat pois! Heti tulee tarha siistimmäksi ja hyvä mieli kun heppa pääsee puhtaaseen tarhaan. 

Sitten olikin jo ratsastuksen vuoro ja eilisen vapaapäivän jälkeen tänään oli luvassa koulutreeni koulusatulan kanssa. Me ollaan vähän alettu ettimään jonkinlaista koulupenkkiä ja nyt on muutamia kertoja testailtu erään meidän tallikaverin koulupenkkiä. Se on ihan vähällä onko hyvä vai vähän huono, mutta haluan vielä kuulla ainakin valkun mielipiteen asiasta. Anyway, mentiin heti kentälle ja aloittelinkin hommat ihan käynnissä tehden erilaisia väistöjä eri puolilla kenttää. Välillä väistätin kentän keskeltä uraa kohden ja välillä tein ympyröillä takaosan väistättämistä. 

Kalle oli alusta asti tosi hyväntuntuinen ja oli ihanan rento alusta asti. Tuo rentous on ehkä Kallen parhaita puolia, se osaa nykyisin työskennellä koko ratsastuksen ajan tosi hyvällä fiiliksellä ja rentona. Annoinkin sen alkuun mennä vähän syvemmässä muodossa vahtien samalla, että takajalat on hyvin mukana ja heppa kantaa itse itsensä. Mulla kävi aika hauska juttu noitten väistöjen kanssa, kun vaikeampaan suuntaan ei meinattu millään saada hyvää pätkää. Kalle on oikeasti ihan megaherkkä istunnalle ainakin joissain määrin, nimittäin nyt se ei suostunut väistämään vasemmalle metriäkään, jos mulla oli paino oikealla..... :D Se ei tajunnut ollenkaan mitä mä oikein halusin, kun könötin vaan paino oikeella ja pyysin pohkeilla vasemmalle, poniparka... Kun ite tajusin kuinka saan kunnolla painon vaihdettua väistön puolelle, alkoi heti sujumaan!

Hieno poika <3

Ravissa keskityin vaan lähinnä siihen, että saan ponskan taipumaan kunnolla ja kuuntelemaan sisäpohjetta. Tuo sisäpohkeen käyttö oli myös yksi niistä, mitä Elina käski meidän treenata. Kalle meinaa helposti vähän kaatua sisälle jos ei muista ratsastaa tarkasti sisäjalalla. Tein muutamia raviympyröitä ennen kuin alettiin laukkaamaan. Me ollaan muuten edistytty aika hyvin noissa laukannostoissa, saadaan nimittäin tehtyä oikealle täysin ehjät nostot käynnistä ja vasemmalle muutaman raviaskeleen kautta. Jee, ihana huomata joka päivä pieniä edistysaskeleita, ne auttaa niin hyvin jaksamaan vaikeina päivinä :)

Laukassa työskenneltiin hetki molempiin suuntiin lähinnä nostojen parissa sekä rennosti pidemmällä kaulalla. Laukka tuntui aika hyvältä tänään ja koska hevo oli kerrankin tosi keskittynyt olennaiseen, päätin ottaa muutamat vastalaukat. Niitä me ei ollakaan vielä koskaan treenattu, mutta kuten pari postausta takaperin meidän kesätavoitteisiin kirjoittelinkin, olisi syksyyn mennessä tavoitteena ne handlata. Tänään sitten lähdettiin testaamaan miltä ne tuntuu ja hui hiisi, hyvinhän ne meni! Vasempaan kierrokseen oikea laukka nousi tosi hienosti, onhan oikea laukka muutenkin meille se helpompi. Tehtiin vaan muutaman askeleen pituisiä pätkiä ja nostoja taisi oikealle tulla 3-4. Tosi hienosti jaksoi heppa keskittyä uuteen, hankalaan juttuun!

Oikea suunta olikin ihan arvattavasti vaikeampi, kun vasen laukka on sen verran heikompi oikeaan verrattuna. Muutamat ekat nostot tuli myötälaukoiksi, kun en ollut tarpeeksi mukana loppuun saakka. Kun muistin ratsastaa koko noston kunnolla, saatiin oikein hyvää vastalaukkaa! Tähän suuntaan tein vain pari nostoa ja laukkasin sitten pidemmät pätkät, jotta laukka vähän vahvistuisi ja hevolle jäisi hyvä mieli pidemmästä pätkästä kuin vaikeista nostoista. Loppuun sitten otin vähän tiiviimpää ja lyhempää laukkaa ihan uraa pitkin ja saatiin muutama ihan superhyvä pätkä! Kauaahan Kalle ei vielä jaksa laukata kovin kootusti, mutta pikkuhiljaa sitä vahvistellaan.

Loppuravit vielä vähän pidemmällä hevosella nenä edessä ja loppukäyntien ajaksi lähdettiin maastoihin. Haettiin samalla matkalla Z & B laitumelta tarhoihin ja hoitotoimenpiteiden jälkeen Kalevikin pääsi tarhailemaan. Kuvailtiin ja seurusteltiin ruunasen kanssa hetki ennen tallihommien jatkamista ja kotiinlähtöä.

Melkein hävettää tuonnäköisen elukan puolesta..... :D

Tossa ponin kanssa hengaillessa mä ihan oikeasti tajusin miten tärkeä ja rakas se on mulle. Mun ei tarvii kuin katsoa sen nättiä naamavärkkiä, kun tulee ihan hitonmoinen halu päästä paijjaamaan ja rapsuttamaan sitä. Siinä kuvatessa ponskia, sanoinkin Emmille tuota kuvaa ottaessa, että: "Onko ihan ookoo rakastaa tuota ponia niin paljon, että rakastan jo noita sen jalkojakin?"

Jeees, näihin kuviin ja tunnelmiin :) Mä lähden nukkumaan joten palaillaan näillä näkymin huomenna juhlatunnelmissa!