perjantai 20. kesäkuuta 2014

Esteitä, hiekanmaistelua ja sileätreeniä

Heippa! Tultiin eilen perille tänne Kalajoelle ja nyt kerkesin julkasemaan tän aiemmin kirjotetun postauksen meidän estetreeneistä. Käytiin siis tiistaina hyppäämässä itsenäisesti isolla kentällä naapuritallilla ja Jenni oli Zipen kanssa mukana puomitreenailun merkeissä. Roosakin saatiin mukaan hillumaan kameran kanssa ja hyvä niin! Moni teistä onkin varmaan jo huomannut mulla instagramissa ja facebookissa olevat kuvat pienimuotoisesta äksidentistä..


Alkuverkat mentiin pienemmällä kentällä ison kentän ollessa varattuna. Kun edelliset olivat valmiita "estekentällä" ja me verkkailtu, päästiin hommiin. Tehtiin ensin molemmat Jennin kanssa puomityöskentelyä muutamilla puomeilla ja Kalle tuntui tosi hyvältä. Sillä oli hyvin meno päällä ja se selvästi ilahtui kun huomasi taas esteitä kentällä.


Hyppääminen aloitettiin ihan pienillä ristikoilla ja verkkahypyiksi tultiinkin muutaman kerran eri suunnista tuota vesimattoa ihan pienenä. Kalle oli taas ihanan reippaana menossa, eikä se kattonut taaskaan mattoo ollenkaan. Musta on aina vaan niin ihanaa ajatella, kuinka me vajaa 5 kuukautta sitten yritettiin pusertaa maapuomin yli ilman pysähdystä ja nyt päästään jo hyppäämään erikoisesteitä kuin mulla olisi alla jokin estehevonen. Ihana ponski, aina yllättää!


Verkkahyppyjen jälkeen siirryttiin muurille sekä pienelle portille. Tultiin muurille kaarteen kautta, josta jatkettiin uralle ja taas kaarteen kautta portille. Tää menee taas vähän kehumiseks, mutta en oikeasti voi olla kehaisematta kun Kalle meni molemmat niin superhyvin! Mulle harvoin tulee tommosta fiilistä esteillä, mutta tällä kertaa ihan oikeasti tuntui niin hyvältä. Tätä tultiin pariin otteeseen, ennen välikäyntejä ja pientä rataa.


Vielä ennen rataa tultiin ihan yksittäisenä radallakin oleva aaltolankku, jonka ponski suoritti jälleen ihan megahienosti. Sitten vaan radalle ja alotettiinkin pienellä ristikolla vasemmalta. Ratakin näkyy kokonaan tossa videolla ja ristikon jälkeen kaarrettiin muurille. Sain aika hyvin pidettyä laukan myös kaarteessa, joten muurille tuli oikein hyvä hyppy. Muurilta jatkettiin lankulle, jolle myös ihan hyvä lähestyminen. Taas kävi sama juttu, kuin viime treeneissä, eli Kalle pääsi valahtamaan vähän pitkäksi ja puomi lähti mukaan. Lankun jälkeen kaarrettiin portille, josta vähän pidempi reitti vesimatolle, joka oli okserina.


Tässä vaiheessa tuuli oli yltynyt aika yhtäkkisesti ja juuri kun oltiin tulossa ponnistuspaikkaan, tosi kova tuulenpuuska nappasi vesimaton esteen alta mukaansa, jota Kalle tietysti säikähti. Kaikki kävi tosi nopeesti ja itse olin jo valmiina hyppyyn, mutta sitten lähteekin hevonen alta. Me jatkettiin siis matkaa esteen oikealle puolelle ja vesimatto jatkoi matkaansa esteen taakse. Mä roikuin tässä vaiheessa tosi taidokkaasti Kallen vasemmalla kyljellä niin, että poni vähän hermostui siitä, pomppasi vielä kerran ja sillon multa katos tasapaino ihan täysin, ote irtosi ponskin harjasta jossa kaikin voimin roikuin viimeseen asti ja mätkähdin maahan.



Videolta toi näyttää oikeesti aika hurjalta, muttei oikeastaan ees tuntunut noin pahalta. (Okei, tällä hetkellä kyllä tuntuu.....) Ekaksi kun sain kerättyä itteni maasta taisin kysyä heti Roosalta, saitko videolle... :D Sitten vasta kerroin olevani ihan elossa ja kaikki paikat tallella. Olin ilmeisesti roikkunut aika kovasti Kallen tukassa kiinni, kun harjaa oli edelleen sormien välissä. Poni onneksi väisti mua tossa laskeutumisessa ja jäi seisoskelemaan tohon ihan lähelle, eikä edes yrittänyt lähtee mihinkään.

Kun suurin osa hiekasta oli syljeskelty suusta pois, kiipesin kyytiin takaisin jatkamaan reenejä. Tultiin eka pikkuristikko alle ja matto perään. Ihan selväähän se, että ponia jännitti matto, kuten myös muakin. Eka yritys olikin kielto, kun jätin ponin yksin lähestymisessä, enkä ratsastanut loppuun asti. Seuraavilla kerroilla mentiinkin jokaisella yrittämällä hyvin yli ja vaikka hevoa jonkin verran jännittikin, se meni tosi reippaasti yli kun itse ratsastin esteen loppuun asti kunnolla.


Hetken huilitauon jälkeen tultiin rata vielä uudelleen kokonaisena, eli muuri, lankku, portti sekä vesimatto. Vesi oli nyt kuitenkin pystynä ja hieman pienempänä, että varmasti mennään hyvin yli. Oli kyllä hyvä lopettaa tuohon rataan, se meni nimittäin ihan nappiin! Saatiin muurille ja lankulle ihan superhyvät lähestymiset, portille tultiin vähän kiemurrellen, mutta yli hyvin kuitenkin. Vesimatolle mulla irtos toinen jalustin jalasta, mutta kun ratsastin kunnolla loppuun asti, päästiin oikein hyvin yli. Oli oikeasti ihanaa lopettaa noin hyvin menneeseen rataan!


Meillä alkaa esteetkin sujumaan jo mun mielestä tosi kivasti. Toki rutiininpuutehan meillä on molemmilla, mutta sitähän saadaan ahkeralla treenillä. Oon ottanut tavoitteeksi tehdä kerran viikossa ihan kunnon estetreeniä ja toisen kerran viikossa sitten mennään kavaletteja tai puomityöskentelyä. Näin memnään ainakin tällä hetkellä, katsellaan sitten myöhemmin miten tulosta alkaa syntymään ja tarvitseeko määrää lisätä tai vähentää :)

Eilen mulla oli paikat sen verran hellinä, etten edes halunnut ajatella kyytiin kiipeämistä joten tyydyin juoksuttelemaan ihan kevyesti. Tänään olikin jo pakko kivuta satulaan ja kivun sallimissa rajoissa tehtiin koulutreeni kentällä. Sattuneista syistä mentiinkin tosi kevyesti ja Kalle oli ihan jees. Tehtiin paljon avoja sekä käyntiväistöjä keskihalkaisijalta uralle, joissa ruuna oli ihan super! Koitan nyt opetella ratsastamaan yhden nappulanvälin pidemmällä ohjalla, etten ratsasta heppaa vahingossakaan liian lyhyeksi edestä. Tuo vaatii vielä vähän lisää treeniä, mutta hyvältä alkaa jo vaikuttaa!


Laukassa keskityin lähinnä tahtiin ja suoruuteen, ja annoin ponin mennä aika vapaasti. Laukkailun jälkeen mentiin pari kierrosta rentoilua ravailua uralla ja sitten loppukäynnit maastossa. Elina ratsastaa hepan tänään ja huomenna se saa joko vapaan tai juoksutushommia. Odotan innolla kun pääsen viikonlopun jälkeen kyytiin! On kyllä outoa olla kaksikin päivää poissa tallilta ja hevosen selästä. Onneksi sain jättää ponin hyvillä mielin Elinan hoitoon ja tiedän että nää pari päivää tekee sille tosi hyvää :)

Nyt me jatketaan juhannuksen viettoa ja kohta lähdetäänkin vähän kuvailemaan tonne merenrantaan! Varmaankin viikonlopun jälkeen on aihetta postailla, ensi viikosta nimittäin onkin tulossa vähän erilainen.. ;) Hyvää juhannusta kaikille, olkaahan kiltisti ja pitäkää kamuista huolta, ei saa hukkua! 

14 kommenttia

  1. Huih, olihan rajun näköinen tippuminen! Kovin on nopeat liikkeet Kallella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli se joo, ei se oikeesti ees tuntunut noin pahalta.. Ja se on kyllä ihan tosi liukas noissa liikkeissään!

      Poista
  2. Hienosti meette jo Kallen kans tippumisesta huolimattakin!:) Ja en oo varma onko multa menny jotain ohi mutta onko Kalle siis pelkästään sun vai myös jotenkin puoliks Elinankin? Mutta hyvää juhannusta ja tsemppii sulle ja Kallelle!:)

    VastaaPoista
  3. Heti kun Kallel alkaa lihakset kasvamaan niin Kallest tulee viel hyvä este poni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siitä tulee kovalla reenillä oikein kiva esteheppa :)

      Poista
  4. Näyttääpä Kalle hyvältä, on ollu kiva seurata teiän kehitystä :) Ja näytti kyllä aika hurjalta tuo tippuminen varsinkin hidastettuna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii kiitti, se onkin jo aika kiva ollut! :) Joo niin se näyttää kyllä aika hurjalta.. :D

      Poista
  5. Mä oon niin tottunut tuohon tippumiseen, että nykyään tiedän, onko mahdollisuutta pysyä selässä vai ei. Yleensä ei ole ja olenkin oppinut tippumaan turvallisesti. Vaikka tarkoitus olisi aina pysyä siellä selässä muttaaah.. :D Tuossa sinun tilanteessa ei ollut mahdollisuutta ja olisinkin tiputtautunut selästä... :"D

    VastaaPoista
  6. Auts, olipas rajun näköinen nykäys niskalle :S Au au. Mutta muutoin hyvän näköistä, tasaista menoa :) Hyvää Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo olihan toi, ihan yllätyin itekin kuinka rajulta se näytti.. Mutta kiitos! :)

      Poista
  7. Huh hienosti kyllä pystyit apinoimaan kyydissä noinkin monta metriä tossa tippumistilanteessa, nostan hattua ;) Tuuli on kyllä joskus ikävä seikka hevosten kanssa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah joo, on siellä tullut jonkun kerran roikuttua ja pikkuhiljaa osaa jo pitää tarpeeks kovasti kiinni tietyissä rajoissa.. :D

      Poista