Oonailua [kuvapostaus]

Nyt täytyneekin aloittaa postaus hieman "ei-niin-mukavissa" merkeissä, sillä olen ehkä hieman pettynyt, nimittäin teihin lukijoihin. Lukijamäärä nousee kohisten, mutta mihin häviää teidän aktiivisuus? Itse koitan mahdollisuuteni mukaan pitää blogin todella mukavana ja positiivisena paikkana ja luoda keskustelua teidän kanssanne, mutta tuntuu että lukijoiden aktiivisuus on jotenkin ihan kadoksissa. Vähän aikaa sitten kommentteja tuli tosi kivat määrät, mutta onko meneillään nyt joku kausi, ettei kellään tosiaan ole mitään sanottavaa postauksista? Olisi kiva saada teidänkin ääntä hieman kuuluviin ja kuulla mielipiteitänne ja parannusehdotuksia! Jos kommentointi kuitenkin tuntuu liian raskaalta tai asiaa ei ole, on alareunassa nuo painikkeet, joita klikkamalla saa helpoiten tuotua mielipiteensä julki.

Nyt alkuvalitusten jälkeen mennäänkin itse asiaan. Eilen tuli käytyä ratsastamassa Oonalla pitkästä aikaa ja nappasin Roosan mukaan kuvailemaan. Laura oli tekemässä tallihommia, muttei ehtinyt jäädä kovin pitkäksi aikaa katselemaan. Nyt siis onkin luvassa melko kuvapainotteinen postaus ja koittakaas ahkerasti availla sitä suutanne! ;) Aloittelin kentällä ihan käynnissä vaatimatta juuri mitään, vahtien vaan että Oona kulkee reippaasti eteenpäin muttei koita siirtyä raville. Väistättelin heti alkuun paljon tehden samalla ympyröitä ja voltteja. Oona tuntui hieman turhan reippaalta ja vähän höslöltä, joten saatiin tehdä heti alkuun kunnolla hommia, jottei heti alkuun menisi kaikki ihan läskiksi. Kun käyntiväistöt pikkuhiljaa onnistuivat ja tamma malttoi hetkittäin kuunnellakin, alettiin ravailemaan. Mitään ihmeellisyyksiä ei tehtykään, ravissakin vaan katsoin että tahti ja vauhti pysyy samana ja Oona on kuulolla. Välillä saatiin oikein kivoja pätkiä, mutta taas välillä hepsu ei toiminut ollenkaan..

Ajattelinkin olla vähän uhkarohkea ja kokeilla laukkaa. No, päivän opetus tulikin tässä kohden; älä ikinä laukkaa Oonalla kuolaimettomilla ilman satulaa.. Sanoisinko että hyvin mielenkiintoista koittaa roikkua siellä kyydissä, kun hevonen ei kuuntele pieniä eikä sen isompiakaan pidätteitä. Sain tehdä ihan kunnon pidätteet ja ohjata Oonan johonkin penkkaan että sain sen pysähtymään.. Otin sitten ihan pienen pätkän rauhallista laukkaa ympyrällä ja lopettelin laukkaamisen siihen. Laukkaamisen jälkeen Oona tuntui ehkä hieman paremmalta ja oli kivasti tasainen molemmille ohjille. Saatiin ihan kivojakin pikkupätkiä ravissa ja kun tamma kuunteli hyvin, otin käyntiin ja käveltiin hetki pitkin ohjin Roosan hakiessa päitsiä tallista. Päätin irtojuoksuttaa Oonaa vielä hetken kentällä, jotta saisi hieman purkaa turhia energioitaan pois, kun sitä virtaa näkyi vielä riittävän! Tässäpä vielä muutama kuva päivästä. Kiitokset taas Roosalle, joka urheasti kesti palella siellä pakkasessa :D Roosa siis kuvaili ratsastuskuvat ja irtojuoksutuskuvat omatkin omia kuvaamiani.