Minä muiden silmin

Tänään taas vuorossa jotain hieman erikoisempaa postausta, kun pääsette tutustumaan himppasen paremmin minuun itseeni muiden näkökulmasta. Pyysin neljää minulle hyvinhyvin tärkeää ystävääni kirjoittamaan tekstinpätkät millainen minä olen ihmisenä, ratsastajana ja bloggaajana jotta tekin saatte hieman käsitystä millainen ihminen täällä ruudun toisella puolella onkaan. Jokainen heistä on esiintynyt täällä blogissa useampaankin otteeseen, joten ihan vieraita he eivät ole! Ensimmäisenä ääneen pääsee Jenni, jonka blogi löytyy tämän linkin takaa.

~~~*~~~

"Moikka kaikki! Täällä kirjoittelee nyt Ainon kaveri Jenni, Aino pyysi minua valottamaan näin läheisen ystävän näkökulmasta millainen ihminen Aino on. Moni teistä lukijoista varmasti minut tietävätkin kun olen aika usein Ainon blogissa esiintynyt, mutta kerrottakoos pienesti että olen pian 19-vuotias 10 kuukautisen tyttösen äiti ja lukeudun (ainakin luulen niin :D) Ainon läheisimpiin ystäviin.

Ainon kanssa ollaan tunnettu niin pitkään että olen mennyt vuosissa jo sekaisen, mutta kuitenkin ala-aste ajoista lähtien. Meitä on aina yhdistänyt hevoset, Aino onkin varmaan sellainen ihminen kenen kanssa olen tallilla viettänyt eniten aikaa. Aino on ihmisenä todella päättäväinen, oman päänsä pitävä joka tietää mitä haluaa. Tämän takia meidän suhdetta voisikin kuvata viha-rakkaus-suhteeksi, koska välillä otamme yhteen aika kovastikkin. Ollaan kumpikin vielä ehkä vähän(paljon) lapsellisia ja suuttuessa toisillemme mökötämme ja pidämme mykkäkoulua. Aino on oikeasti ihminen joka saa välillä hermot niiin kireälle että tekisi mieli käydä mottaamassa turpaan. Mutta Ainossa on paljon hyvääkin, hän on ihana, myös toisia huomioon ottava ihminen jonka kanssa ei koskaan tule tylsää. Meidän ideat on välillä ihan hullujakin kun lyödään pari viisasta päätä yhteen. Aino on yksi tärkeimmistä ihmisistä minulle, hänelle voi kertoa kaiken ja tiedän että mikään ei liiku eteenpäin. Yhdessä ollaan itketty monet itkut, hävetty silmät päästä ja naurettu niin että kaikki muut katsovat meitä kieroon. Niin, välillä emme osaa tehdäkkään muuta kuin nauraa ja pelleillä, siihen tämä meidän ystävyys varmaan perustuu..

Hevosten kanssa Aino on elementissään. Ja yleensä kun Ainolta kysyy että missä olet, vastaus on 99% varmuudella että tallilla. Hevosia käsitellessä Aino on aina peloton, määrätietoinen mutta kuitenkin hellä ja herkkä. Maailmasta ei löytyisi varmaan yhtään hevosta jota Aino pelkäisi. Hän on myös todellinen yllytyshullu, kiipeää ihan jokaisen hevosen selkään mikä nenän eteen laitetaan. Ihailen Ainon taitoja käsitellä hevosia ja ratsastaa niin eleettömästi. Olen ollut monesti todistamassa "kaikki menee niin päin persettä" päiviä, jolloin et itse huomaa Ainon ratsastuksessa mitään virheitä mutta Ainon mielestä kaikki menee päin mäntyä. Hevosten selässä Ainolla ei ole minkäänlaista (no ehkä ihan pieni) itsesuojeluvaistoa ja kaikkea se aina kokeilee. Olipa sitten juuri hevonen mikä tahansa, Aino vain ratsastaa vaikka joskus voisi käydä hullustikkin ja pari kertaa on meinannut käydäkkin.

Blogiin Aino jaksaa panostaa todella paljon ja se kyllä myös näkyy. Vaikka olisinkin ollut Ainon kanssa samaan aikaan tallilla, jaksan aina lukea jokaisen postauksen minkä hän kirjoittaa. Ainut miinus Ainon bloggaamisessa on että hän on TODELLA hidas ! Aino saattaa kirjoittaa postausta monta monituista tuntia. Tämä hitaus näkyy kyllä muutenkin Ainon elämässä, Ainoa saa aina odotella ja odotella. Esimerkiksi tässä yksi viikonloppu oltiin menossa meille ja kävin Ainon hakemassa eikä hän ollut kerennyt vielä pakata. No minä sitten juttelin Ainon vanhempien kanssa ja Aino ihan koko ajan tuli meidän luokse vain norkoilemaan, teki kaikkea muuta kuin pakkasi ja oli tavallinen hidas Aippa. Joskus Ainon hitaus on ärsyttänyt, mutta nyt sitä on oppinut sietämään ja osaa elää sen asian kanssa. Tallillakin Ainon kanssa saattaa hujahtaa 4 tuntia ihan tuosta noin vaan.

Toivottavasti saitte edes vähän irti millainen ihminen Aino näin läheltä katsottuna. (:"

~~~*~~~

"Heippa kaikki!  Minä olen  Roosa, Ainon kamunen, monelle varmasti tuttu jo tämän blogin kautta. Kirjoittelen itsekin blogia (KLIK). Aino pyysi kirjoittamaan hieman itsestään, joten tässä tulee. 

Ystävänä Aino on luotettava ja Ainon otsassa voisi melkein olla leima "Takuu hauskasta seurasta". Tylsiä hetkiä tämän tytön kanssa harvoin tulee. Aina kehitellään vaikka mitä tekemistä, rauhallisista koti-illoista ties mihin hulluuksiin. Ollaan tunnettu Ainon kanssa siitä asti, kun muutettiin perheen kanssa heidän naapuriinsa, eli alkaen vuodesta 2000. Leikittiin pihalla kaikkia ihmeellisimpiä leikkejä, oltiin samassa eskarissa, samassa koulussa ala-asteesta ysin loppuun asti ja nyt vielä vedetään kahdestaan loppuun tämä viimeinenkin vuosi kopista ja lukiota, huhhuh! Yhteiseloa on siis takana jo lähes 14 vuotta eikä loppua näy  Välillämme tuntuu olevan joku outo liima, joka pitää meidän yhdessä vaikka kuinka tapeltaisi ja riideltäisi! En vaihtaisi tätä tytyä mihinkään!

Ratsastajana Aino on päättäväinen ja määrätietoinen. Hän tuntuu tietävän heti miten jokaisella hevosella ratsastetaan, ja minä olen niin pirun kateellinen siitä!  Olen nähnyt Ainon monen eri kokoisen, värisen ja tasoisen hevosen kyydissä, ja kaikki ovat kulkeneet nätisti! Jospa sitä itsekin joskus.... Mutta pointti oli se, että Aino ei koskaan luovuta yhdenkään hevosen suhteen ja se on kadehdittava asia!

Bloggaajana Aino on tunnollinen. Olen useasti kuullut kuinka hän valittelee sitä, kuinka ei ehdi postata, kun on kaikkia muita kiireitä. Siksi toivonkin, että te jotka tätä nyt luette, ymmärrätte asian myös!  Enpä oikein muuta osaa tähän sanoa, kuin sen, kuinka huikeasti Aino on kehittynyt bloggaajana kun vertaa ensimmäisiin postauksiin (haha, kannattaa muuten käydä katsomassa; laatukamaa!) 

En nyt osaa oikein enempää kirjoitella, mutta tässä pääpiirteittäin!"

~~~*~~~

"Anne, 16 vuotta, Suonenjoki

Tutustuttiin Ainon kanssa kun lähdettiin porukalla talliltamme jossa ratsastan, ''retkelle'' tunnille Varkauden ratsastuskeskukselle. Aino ei tullut oikeastaan minua sinne katsomaan, vaan toista mukana ollutta kaveriani, mutta kuitenkin jotain kautta netin syövereissä aloimme jutella hevosasioista. Ainon entinen hoitoponi Eemeli kun tuli tosiaan meidän tallille (ja on siellä edelleen), oli paljon kerrottavaa ponista ja sen kuulumisista. Ensimmäisen kerran Aino tuli laskujeni mukaan meille vuonna 2008, juuri näkemään Eemeliä ja muutenkin käymään. Ompa hurjasti aikaa, mutta siitä lähtien ollaan nähty milloin enemmän, milloin vähemmän, tähän vuoteen asti ja varmasti myös jatkossakin! :)

Kuitenkin itse pääasiaan; Aino pyysi minua kertomaan itsestään hieman ja täältähän pesee!

Ihmisenä Aino on (alkuun...) aika rauhallinen ja asiallinen. Ensimmäisen kerran Ainon tullessa meille istuttiin vain meidän eteisessä ja siliteltiin silloista koiraani, eikä kumpikaan oikein mitään uskaltanut puhua. Pikkuhiljaa alettiin tutustua paremmin ja aloin huomata että Aino on todella samanlainen kanssani. Yhtä hölmö, hulvaton, menevä ja tekevä kuin minä, eli ei mitään sellaista mitä ensivaikultemana saa tietää! Ainon kanssa ei koskaan tule tylsää ja ollaankin koettu paljon kaikenlaista temmeltäessämme menemään suuna päänä siellä ja täällä. Aino on myös kova tyttö juhlimaan, ja varmasti hetkenä minä hyvänsä lähtee matkaan viettämään iltaa jos joku pyytää. Aippa on todella ymmärtäväinen, luotettava ja ihana! Ainolle voi kertoa kaiken mitä mielessä liikkuu. Vaikken kerkeisi asiaani edes loppuun asti kertoa, Aino tietää jo mitä tarkoitan ja aion sanoa. Huippua, että tutustuttiin vuosia sitten! :)

Laitan tähän ratsastusosioon myös hieman hevosenhoidosta, koska mielestäni Aino on siinä niin täydellisyyttä ja parhautta hakeva, kun voi ihminen olla! Olen muutaman kerran jo itse väsynyt ja siirtynyt sivummalle ihmettelemään kuinka tässä neidissä riittää virtaa laittaa hevoset, talli, piha, kenttä, tarha, satulahuone, heinävarasto ja kaikki täysin kuntoon. Vaatii todella jaksamista, mutta mitäpä sitä ei rakkaiden nelijalkaisten eteen tekisi. Aino toimii tallilla siis ylipäätään todella rauhallisesti ja huolellisesti. Hevosen selkään mennessä villit naurut ja hulvattomat ideat (yleensä...) jäävät pois mielestä, mutta on toki suotavaa välillä tuulettaa myös hevosten aivoja rallittelemalla hieman! Ratsastaessa kuitenkin Aino on hyvin eleetön ja siisti. Oikeasti treenatessaan hän ei tee ylimääräisiä heilumis/hetkumis/sirkustemppuja vaan keskittyy olennaiseen ja tekee todella parhaansa. Kun olen seurannut Ainon ratsastusta tutustumisestamme lähtien, on kehitys valtava ja olen todella iloinen että hän on saanut noin mahtavat vuokrahevoset itselleen joiden kanssa pystyy oikeasti kehittymään! On myös mielenkiintoista seurata, kuinka Aino edistyy Vipin kanssa, heppa kun on minulle aiemmin jo tuttu.

Viime uudelta vuodelta kuva, mä ratsastan ja Anne suksilla. Oli muuten kerrassaan ikimuistoinen kerta! :D Tunnistaako joku hepan? ;)

Bloggaajana Aino on (yllättäen) huolellinen ja tekee postaukset miettien ja muokaten siitä varmasti mieleisensä. Monina kertoina ollessani Varkaudessa, on pitkät yöt mietitty miten saadaan postauksen muutama lause kuulostamaan hyvälle, kuvat sopimaan toisiinsa ja voisiko ulkoasullekkin nyt heti tehdä jotain muutosta. En tiedä, onko Aino itse koskaan täysin tyytyväinen kirjoittamiinsa teksteihin, tai muokkaamiinsa kuviin, mutta mielestäni hän hoitaa blogiaan hyvin ottaen huomioon kuitenkin rankan koulun, työn, hevosten hoidon ja kavereidenkin kanssa ajanvieton! Välillä odottaessani postauksen valmistumista Ainon vieressä istuskellessa, olen hoputtanut ties monennenko tunnin kääntyessä kelloon, että koita jo saada se valmiiksi, se on ihan hyvä! Kirjoittaminen on kuitenkin Ainolle tärkeää, ja hän rauhoittuu ihan silmissä päästessään koneen ääreen. Aino ei ota suuria paineita blogin kirjoittamisesta eikä kuulukkaan. Hän, kuten me kaikki muutkin, ollaan vain ihmisiä ja tämä on vapaaehtoinen harrastus.Loppuun pakko mainita vielä, että bloggaaminen ei ole muuttanut Ainoa millään lailla, vaikka lukijoita on rekisteröityneenä satoja ja anonyyminä ties miten paljon lisää! Hän on aina ollut, ja on edelleen se porukan pöhelö, joka jaksaa naurattaa kerta toisensa jälkeen hölmöydellään.

Hahaa ihan parhaita nää ikivanhat kuvat XDD voi kun ollaan oltu pieniä, muistatko Anne ton reissun! :D

Menenkin joululomalla pariksi päiväksi Ainon luokse pitkästä aikaa, katsotaan jos saadaan jotain hauskaa aikaiseksi myös blogin puolelle ;)

Ihanaa joulunodotusta kaikille toivottaa Anne! <3"

~~~*~~~

"Aino pyysi minua kirjoittamaan tekstiä tähän postaukseen, joten tässä se tulee. Pieneksi alkuselostukseksi voisin kertoa vaikka, että olen siis 15-vuotias tyttö joka tottelee nimeä Emmi ja on täälläkin blogissa varmasti tuttu, jos ei muuten niin ainakin kuvien kautta. (Emmin blogiin KLIK!)

Olemme Ainon kanssa tunteneet toisemme huonosti reilun kolmen vuoden ajan (?), mutta vasta viimeisen vuoden aikana olemme tutustuneet paremmin. Näemme Ainon kanssa nykyisin usein, vähintään pari-kolme kertaa viikossa, mutta yleensä enemmänkin. Useimmiten näemme talleilun merkeissä, mutta toisinaan myös ihan "siviilielämässä".

Emmi ja Poju, meistä ei oo Emmin kanssa mitään julkaisukelposia kuvia, joten heppakuvilla nyt mennään! :D

Aino on meistä kahdesta se, joka sanoo aina ne ratkaisevat "ei, rauhoitu, mieti" -sanat. Hänen ansiosta myös usein vältyn sen pahemmilta tapaturmilta ja ongelmilta. Mä varsinkin olen sellainen ihminen, joka ehkä tarvitsee jonkun, joka rauhoittelee ja pistää touhulle stopin. Ja eei, kyllä Aino osaa heittäytyä ja on tosi rento tyyppi, mutta ehkä hänellä on vain vähän enemmän järkeä ja tilanteentajua... :D

Aino on järjestelmällinen ja huolellinen, vaikka ensimmäisenä hänen huoneeseen kävellessä tulisi ehkä vähän erilainen käsitys. Hevoset ja niiden varusteet hän hoitaa todella hyvin, välillä jopa mietin kuinka hän jaksaa joka ikinen kerta huoltaa varusteet kunnolla ja pistää tavarat oikeille paikoilleen. Arvostettava piirre se kyllä on ja kun mulla oli vielä hevonen (ja jos tulee joskus olemaan) oli Aino ensimmäinen ihminen kenet pyysin hoitamaan hevoseni esimerkiksi lomamatkan aikana. Ja tuo ratsastus... Kentän laidalta katsottuna heppa näyttää aina niin helpolta ja hyvältä kun Aino on narujen päässä, mutta menepä itse selkään... Tulee ihan huijattu olo :D Aino ratsastaa tosi siististi ja eleettömästi, voi kun itekin joskus...

Emmin ekoja kertoja mun mukana kuvaamassa.

Ja tässä sulle hyvä esimerkki ihmisestä, jota pitää osata lukea. Ei Aino koskaan sano "turpa kiinni" kun ei jaksa kuunnella, vaan mä tajuan milloin mun pitää olla hiljaa. Aino on myös ihminen, joka ei tekisi pahaa kenellekään. Hän ei sano lähestulkoon koskaan kenellekään suoraan mitään pahaa ja yrittää välttää pahoittamasta toisen mieltä. Tässäkin tulee esiin hyvin tuo tilanteentaju, mitä minulta itseltäni puuttuu. Oikealla hetkellä Aino osaa kyllä sanoa topakastikin, mutta ei koskaan loukatakseen. Arvostan tätä hirmuisesti, varsinkin kun itse olen huomaamattani aivan vastakohta.

Muistan luultavasti koko loppuelämäni ne hetket, kun itkimme yhdessä naamat punaisena ja maassa kyyhöttäen kuolleen hevoseni tyhjän tarhan edessä. Aino on ollut mulle niin mielettömän suuri tuki monissa vaikeissa tilanteissa, etten voi koskaan kiittää häntä tarpeeksi. Ystävänä Aino on siis juuri sellainen, millaisen joka ikinen ihminen mielestäni tarvitsisi. Mä tiedän hyvin, että voin puhua Ainolle milloin vain (paitsi kun pelaa Candy Crush Sagaa...) ja hän on halukas kuuntelemaan ja mahdollisuuksien mukaan auttamaan. Monet kerrat olen Ainolle ilmoittanut, että "pakko puhua, oon oves takana 10min päästä" ja jos suinkaan mahdollista, niin Aino on aina valmis kuuntelemaan.

Aino ja Poju.... XD

Tätä kirjoittaessa mulle tulee itselleni ihan perseennuolentafiilis, totta kai jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta tästä mimmistä mulla on niin paljon positiivista sanottavaa, etten negatiivisia edes tähän hätään keksi.

Mun on itse kovin vaikea luottaa ihmisiin ja se, että Aino on saavuttanut ihan sataprosenttisen luottamukseni näinkin lyhyessä ajassa, kertoo paljon hänestä ihmisenä. Tiivistetysti siis Aino on ihminen, kenestä monen pitäisi ottaa mallia.

Kiitos tytöt, oli ihan tosi ihana lukee näitä päivänpiristyksiä!! :) Mitäs mieltä lukijat ootte? Oliko hauskaa lukea millainen oon muitten ihmisten näkökulmasta ja tuliko esille jotain yllättäviä piirteitä musta? Olisi kiva saada jotain keskustelua aikaan, kun melko hiljaisia ootte olleet lähiaikoina!