Mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen?

Ihan hurja kiire viikko taas takana ja pitkästä aikaa vapaa viikonloppu edessä. Oon ollut töissä tällä viikolla taas enemmän kuin pitkään aikaan ja vapaa-aikaa ei tunnu olevan juuri yhtään. En valita, musta on vaan kivaa kun on koko ajan tekemistä eikä tarvitse lojua kotona tyhjän panttina. 

Edelleen jatkuneista pakkasista huolimatta tammat ovat liikkuneet ahkerasti. Maanantaina Elina juoksutteli Wiivin mun saadessa komento vapaapäivältä töihin ja työvuoron jälkeen suuntasin liikuttamaan Laran. Sen kanssa käytiin kuun loisteessa 30 asteen pakkasessa maastoilemassa ilman satulaa ja oli kyllä kerrassaan aika maagista! 

Tiistaina olin suunnitellut molemmille hevosille maneesitreenit, mutta yllättäen ystävämme pakkanen sotki suunnitelmat. Maneesitreeni vaihtui peltotreeniin, jota ensin harrastettiin Wiivin kanssa ja sitten Larpan. Wiivi liikkui myös askellajit läpi tallin pihalla ja se alkaa nyt toimimaan erittäin kivasti jo kentän aitojen ulkopuolellakin. Jännittäminen on vähentynyt huomattavasti ja se alkaa tuntumaan ajoittain jo tosi rennon letkeältä. Illan salitreeni aloiteltiin sopivasti tallilla suoritetun alkulämmittelyn jälkeen ja oli kyllä ihana päästä treenaamaan vihdoin itseäkin kun on parantunut flunssasta!

Keskiviikkona molemmat ponit viettivät vapaapäivää hengaillen tarhassa ja eilen torstaina sitten pääsi molemmat palailee taas hommiin. Sain ystäväni Hannan mukaan tallille ja Wiivi pääsi kameran eteen. Menin ensin sen kanssa hetkeksi kentälle katsomaan miten virtaisa eläin mulla on alla vapaapäivän jälkeen ja puolet ratsastuksesta pyörittiinkin taas tallin ympärillä. Tammalla oli melkoisesti virtaa ja koko ajan piti hieman muistutella että hei, vähän hitaammin kiitos. Hitaan vaihteen löytäminen oli aika hankalaa, mutta onnistui jotenkuten loppua kohden. 

Lara liikkui Hannan kanssa alkulämpimät kentällä ja itse kävin selässä askellajit läpi. Vauhtia on ihan riittämiin ja työnteko meinaa olla hieman hukassa kun toinen ei malta millään keskittyä oleelliseen. Liikkuminen vasemman takasen osalta on taa ollut himpan huonompaa kylmyyden, lyhyiden tarha-aikojen ja lyhyiden ratsastusten vuoksi, mutta ehkä se siitä taas vertyy kun päästään normaaliin tarhausrytmiin sekä liikuntaan pakkasten hellittäessä. 

Tän aamun ohjelmassa olikin -33 asteessa peltoratsastus Laran kanssa ilman satulaa ja oli kyllä ihan mielettömän nättiä ratsastaa auringonnousussa! Heppa oli hyväntuulinen ja virkeä ja tämmöisen ihanan aamun jälkeen 9 tunnin työpäivä maistui yllättävän hyvin.