Viime päivien kuulumiset!

Heippa taas vähään aikaan! Viikonloppu meni taas hurjassa kiiressä, enkä ehtinyt postailemaan ollenkaan, vaikka tarkoitus kyllä oli. Tulinkin juuri tallilta ja ajattelin tulla kirjoittelemaan koko viikonlopun tapahtumat.

Torstaina käytiin taas Roosan kanssa maastoilemassa Sissi & Zippe. Mentiin sellanen tosi kevyt lenkki, ravailtiin vähän ja käveltiin paljon. Oli kiva päästä ihan valosan aikaan ratsastamaan, kun yleensä ollaan ehditty tallille vasta pimeällä. Maastoilun jälkeen tehtiin tallihommat sekä iltatalli, jonka jälkeen päästiinkin lähtemään kotiin.

Perjantaina olin koko päivän Unton kanssa kotona, ja sain väsäiltyä uuden ulkoasunkin. Iltapäivällä lähdin Lauran kanssa tallille tarkoituksena ratsastaa Oona, mutta selkään asti en ehtinyt, kun huomattiin tammalta pudonneen kengän. Muutenkin kello oli jo niin paljon, että oli ihan pimeää, eikä kyllä huvittanut lähteä enää kentälle paleltumaan siinä pimeydessä.

Lauantaina kävin heti aamusta tekemässä aamutallin ja suuntasin Sissin kanssa maastoon. Lähdettiin samalle pätkälle vetelemään laukassa missä käytiin aiemmin viikolla Winskin kanssa ja oli kyllä aivan loistavaa! Sissin kanssa on niin mukava mennä kovemmassakin vauhdissa, kun tietää 110% varmaksi, ettei se lähde kuskaamaan. Mentiinkin mäkeä ensin kerran rauhallisessa laukassa, ja toisella kerralla myötäsin vaan ja annoin Sissin päättää vauhdista. Ja kyllä se muuten kiisi! En ole varmastikaan koskaan mennyt hevosen selässä noin kovaa vauhtia, ja siinä laukkaillessa aloinkin miettimään, kuinka kovaa Sissi oikeasti pääsisi. Tuo vauhtihan on täysiveriselle, entiselle laukkahevoselle ihan hölkkää. Mutta kyllä oli vaan mahtava tunne, kun ensin sai vedätellä kunnolla ja sitten samassa saakin ponin pysähtymään oikeastaan vain ääniavuilla. Maastoilun jälkeen mentiin tallille takaisin, jossa sitten hoitelin Sissin ihan kunnolla ennen kuin se pääsi Peston kanssa tarhaan syömään heiniä. Tallilta selvittyäni lähdinkin loppupäiväksi töihin.

Sunnuntaina eli eilen en saanutkaan juuri mitään aikaiseksi, käväisin vaan illalla tekemässä Oonan karsinan ja ruuat, kun Lauralla oli muita menoja. Aamulla oli kyllä tarkoitus mennä hyppäämään Zipellä, mutta Elina olikin huomannut pientä turvotusta toisessa etupolvessa, joten jouduttiin siirtämään hyppyreissua seuraavaan kertaan :(

Tänään alkoi taas viikonlopun jälkeen koulu, ja ei kyllä olisi yhtään huvittanut. Koulun jälkeen suunnistettiin Roosan kanssa aivan ihanassa auringonpaisteessa ratsastamaan Oona ja laitoinkin sille kimblewickit (kirjotetaanko se noin?? :DD) ja lähdettiin alkuverkkailemaan pellolle. Oona oli aika kivan rauhallisen tuntuinen alusta asti, vaikka olikin ollut pari pv vapaalla. Käveltiin sitten siinä pellolla jonkun aikaa, ennen kuin alettiin ravailemaan.

Roosalle iiiso kiitos kuvista! :)

Ravissa ja laukassa Oona sitten innostuikin ja oli sillä selvästi hauskaa! Ryöstämistä se ei yrittänytkään vaan oli koko ajan kiltisti kuulolla. Parin laukkapätkän jälkeen siirryttiinkin kentälle, jossa meinasi epätoivo iskeä heti kättelyssä. Ei mitään hajuakaan kuuntelemisesta, kunhan vaan juostiin pää pilvissä ja hevo ihan omissa maailmoissa..

Kohta palaset kuitenkin jotenkin yhtäkkiä vaan loksahti paikalleen ja Oona alkoi kuuntelemaan jopa ohjaa sekä pohjetta. Sain ratsastettua sitä pohkeesta ohjaa kohden ja samalla taivutellen. Aloinkin keventelemään ravissa ja Oona vaan parani! Sain sen ratsastettua lopussa rennoksi, eikä Oona koskaan ole tuntunut niin hyvältä kuin tänään. Mitään peräänantoa tai kokoamista en siis ole Oonan kanssa yrittänytkään, haetaan vaan rentoutta ja tasaisuutta. Tasaisuuskin on vähän vaakalaudalla ja päivästä riippuen, tänään saatiin jopa kaksi pääty-ympyrää tasaisen rennosti, mutta toisena päivänä se voi olla kaksi askelta.

Käveltiin vielä pitkähköt loppukäynnit, ennen kuin vietiin Oona talliin. Hoidettuamme tamman karsinaan lähdettiin seuraavalle tallille, jossa lähdin Winskin kanssa maastoon. Tein ensin Sissin & Zipen karsinat, vein Zipelle puruja ja otin Winskin sisälle varustettavaksi. Jotenkin aikaa kuluu ihan monta kertaa enemmän Winskin varustukseen kuin muiden hevosten. Saatan jäädä vaan pitkäksi hetkeksi sitä rapsuttelemaan tai muuten vaan höpöttelemään sen kanssa. Jotenkin tuntuu aina, että Winski ymmärtää kaiken mitä sille kerron ja joskus jopa voin vannoa sen vastaavan. Se tykkää hirmuisesti kaikesta pusuttelusta ja tykkääkin nuolla mun naamaa :D

Maastossa olikin sitten tapahtumia ihan vaikka muille jakaa. Oltiin ravailemassa alkuraveja kun kuulin jotain pärinää takaamme päin. Sain just ohjattua W:n pikkutielle, kun neljä mopoa kaahaa siitä ohi.. Onneksi Winski ei tajunnut hätääntyä niistä, vaan jaksoi kiltisti odottaa että päästiin jatkamaan. No, ei mennyt kauaa kun samat mopot tulivat vastaan yhdellä kapealla tiellä. Olin jo varautunut siihen, että ne alkaa kaasuttelemaan ihan kunnolla juuri kohdalla, ja tiesin ettei Winski olisi sitä enää kestänyt. Olinkin ihan väärässä, ja mopopojat olivatkin ihan eri maata mitä odotin. Jokainen pojista hidasti kohdalla ja ajoi nätisti ohi. Winniekään ei yhtään sätkähtänyt ja jatkoimme matkaa sitten normaalisti.

Kun oltiin menossa hiittikselle, huomasin jo kaukaa siellä olevan traktorin. En edes yrittänyt lähteä ohittamaan sitä, vaan käännyin suosiolla pois. Tallille päin mennessä nähtiin vielä pelottavaakin pelottavampi juna, mitä piti jäädä ihan puhisten kattelemaan. Päästiin tallille kuitenkin ihan ehjin nahoin ja näillä onkin hyvä jatkaa huomisen maneesireissun koulutreeniin!

Tässäpä taas hieman kuulumisia, koitan kirjoitella mahdollisimman pian hevosten esittelypostauksen nro 2!