Hurjaa kyytiä!

Huhhuh, tästä päivästä ei vauhtia ja naurua puuttunut! Pitkä ja erittäin hauska tallipäivä takana, ja kiitos kuuluu hyvälle seuralle eli Lauralle, Moonalle sekä Marialle! Päivähän sisälsi hiihto-/pulkkaratsastelua Oonalla, joka on siis Lauran ylläpitohevonen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei siis päivästä puuttunut.

Erinomainen kokoonpano?

Tallillepäin lähdettiin hieman kahdentoista aikaan, ja kerrankin päästiin ratsastamaan valoisalla ja hyvällä säällä. Laitettiin tallissa Oona ensin valmiiksi ja suunnistettiin kentälle verkkailemaan. Minut yllytettiin selkään ensimmäisenä ja verkkasin hepan käynnissä ja ravissa jonkun aikaa. Oli muuten hyvinhyvin mielenkiintoinen ratsastettava, todella hankala tapaus :D Verkkaamisen jälkeen totuteltiin sitä ensin noihin naruihin niin, että Laura ja Maria roikkuivat perässä ja paineistivat hieman, jotta nähtiin miten Oona reagoi. Tamma ei sanonut siihen mitään, joten otin Moonan suksilla perään. Mentiin kentällä käyntiä ja pätkä ravia, ja todettiin ettei tässä ollutkaan mitään ongelmaa.

Sitten siirryttiinkin pellolle.. Pelto on ihan megasuuri ja sitä kiertää sellainen aurattu ura. Aloitettiin niin, että minä siis olin Oonan selässä ja Moona suksien kanssa perässä. Oona vaikutti hieman pirteältä, vaikka koitin alkuun ottaa ihan rauhassa, jotta Moona saisi totutella suksiin ja Oona perässä vedettävään hiihtäjään. Eka pätkä päästiinkin ihan suhteellisen rauhassa, mutta toisella pätkällä hevonen päätti vähän spurttailla ja tuloksena Moona joutui lumihankeen :D Matka jatkui ja Moona ei tainnut yhtään suoraa kestää kokonaan pystyssä, vaan kaatui joka kerralla. Mulla oli kauheita ongelmia hevosen ohjaamisessa ja hidastamisessa, kun koko ajan vaan nauratti niin paljon että ihan silmät alkoi vuotamaan.

Oona oli koko ajan ihan täpinöissään ja selvästi nautti koko hommasta, kun sai hieman höyryjä päästellä. Missään vaiheessa tilanteet eivät olleet vaarallisia ja hevonen kuitenkin pysähtyi. Se jaksoi aina odottaa, että pulkassa oleva pääsee hyvin kyytiin, ja vasta sitten alkoivat kamalat menohalut. Vaihdettiinkin pian suksista pulkkaan, jossa Moona ei kuitenkaan sen paremmin pärjännyt kuin suksillakaan. Välillä en edes huomannut, että Moona oli jäänyt matkalle kun laukkasin vaan eteenpäin täyttä vauhtia :D

Seuraavaksi pulkan kyytiin istui Maria ja minä jatkoin hevosen selässä. Ei tainnut olla Maanillakaan helppoa, kun koko ajan könysi ties missä penkassa.. Kun Maria oli saanut vauhtia tarpeeksi, pääsin itsekin hetkeksi pulkkaan istumaan! Laura hyppäsi Oonan kyytiin, minä pulkkaan ja baana auki. Kovaa mentiin, ja parin pätkän jälkeen sain vaan todeta, että suu on ihan täynnä lunta, kun naurattaa niin paljon! Muutaman kerran tuli itsekin könyttyä, mutta sehän vaan kuuluu asiaan.. Lopuksi Laura meni pulkkaan ja Moona ratsasti Oonalla käyntiä takaisin tallille.

Kun vaan pokka ei pidä..

Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut heppailupäivä ja ehdottomasti täytyy ottaa uusiksi vielä tänä talvena! Pahoittelen hieman sekavaa postausta ja jättikuvamäärää, mutta vieläkin olen niin fiiliksissä, että mikään ei meinaa onnistua. Myöhemmin vielä (ehkä jopa tän vuoden puolella) saatte pidempää videokoostetta, mutta tuossapa nyt yksi maistiaisiksi miltä meno oikein näyttikään.

Ehdottomasti päivän paras kuva :DD