lauantai 16. kesäkuuta 2012

I'm not living if you're not by my side.

Nyt luvassa pitkän kaavan mukaan kertoilua matkastani Pohojanmaalle Laran luokse vierailemaan. En eilen ehtinyt kirjoittaa kun Kimmon iltakisoja kuvaillessa meni niin kauan ja olin kotona puolilta öin.. Mia teki minulle kokonaan uuden ulkoasun, kiitos paljon! Itse ainakin tykkään tästä paljon, mitäs te olette mieltä?

Mutta nyt asiaan, lauantaina Särkänniemen reissun (joka itseasiassa ansaitsisi oman postauksen :D) jälkeen, suuntasin bussilla Tampereen juna-asemalle ja junalla eteenpäin. Pääsin jopa perille asti ja Laran uusi omistaja tuli sitten minut asemalta hakemaan. Lara asuu siis uuden omistajansa kotipihassa ja kun sinne pääsimme, kävimme viemässä tavarani huoneeseeni ja suunnattiin laitumelle katsomaan tammaa. Sieltä kolmen muun hevosen joukosta erottui suuri, tumma, minun tammani.



Lara ei ollut viime näkemästä muuttunut juuri ollenkaan. Vähän tummunut kesäkarvan myötä, mutta sama murunen se oli. Heti kun näin Larpan ja se minut, se höristi korviaan, katsoi minua pitkään ja päästi pienenpienen hörähdyksen. Ruohon syöminen loppui siihen ja tamma käveli luokseni ja halasin sitä pitkään. Veimme kaikki hevoset yöksi sisälle, kun oli luvattu sadetta.



Talli oli viihtyisä, neljän hevosen talli, jossa oli pesupaikka, satulahuone ja kaikki muu tarvittava. Lara asui suurimmassa karsinassa mitä tallissa oli ja sitä vastapäätä oli tallinomistajan puoliksi omistama 5-vuotias Latina tamma. Latinan vieressä oli 6-vuotias ruuna Peksu ja sen vieressä Laran omistajan entinen kisakumppani, 22-vuotias Idina tamma. Kun hevoset olivat turvallisesti sisällä, pääsin itse nukkumaan jotta olisin sunnuntaina virkeänä!




Nukuinkin oikein hyvät yöunet pitkästä aikaa ja ihan vieraassa paikassa. Heräsin joskus puolen päivän aikaan ja oli ihanaa katsoa ikkunasta ulos suoraan hevosten laitumelle. Puinkin nopeasti vaatteet päälle ja lähdin rapsuttelemaan Laraa. Siivosin sitten karsinat ja lakaisin tallin, kunnes kamala vesisade vähän hellitti ja pääsin ratsastamaan Laran. Hain sen laitumelta, laitoin kuntoon tallissa ja lähdettiin maastoon kävelemään alkukäynnit. En tiennyt mitään maastoja siellä, joten annoin tammalle pitkät ohjat ja se sai päättää minne mentiin. Käyntien jälkeen suunnattiin kentälle.




Otin alkuravit samalla lailla kuin ennenkin täällä kotona, eli pitkin ohjin uralla kevennellen ja suuntaa vaihdellen. Otin myös muutamat laukannostot pitkin ohjin ja voi miten kotoisa olo siellä selässä oli! Aloin pian työskentelemään ravissa ja oli jotenkin todella helpontuntuista, kun tiesi tasan tarkkaan mistä ja miten Lara toimi. Se oli aivan samanlainen ratsastaa kuin ennenkin, joten sain vain nauttia ratsastuksesta. Kaikki sujui mahtavasti ja loppukäynnit käytiin sitten taas maastossa.




Juuri kun päästiin talliin, alkoi taas satamaan.. Kävin sisällä syömässä jonka jälkeen oli vuorossa vielä Latinan ratsastus. Ei mennyt ihan putkeen: kaatosade, kiitopukkirodeota, lähellä piti-tilanteita sun muita. Selvittiin kuitenkin hengissä talliin ja takaisin laitumelle. Seuraavan yön hepat saivatkin ulkoilla, kun oli sen verran hyvä sää illalla.



Maanantai ja tiistai menivät suurinpiirtein saman kaavan mukaan. Muut lähtivät töihin ja minä jäin sitten yksin. Tylsäähän minulle ei missään vaiheessa tullut, kun tekemistä osasin keksiä. Kuvailin kaikkea mahdollista, ratsastin taas Laran ja istuin vain laitumella auringonpaisteessa istumassa ja katsomassa kun tamma söi. Silloin tällöin se tuli ihan viereeni ja sanoi: rapsuta rapsuta! Sitten kävi taas syömässä ja kohta tuli taas takaisin. En millään voinut uskoa, että olin taas pitkästä aikaa Laran luona. Illalla hevosten omistaja piti minulle ja Latinalle koulutuntia ja tiistaina päästiin estetunnille. Kun tutustuin hevoseen paremmin, se olikin todella kiva ja tykkäsin paljon!




Keskiviikkona sama rauhallinen meno jatkui ja ratsastin Laran taas kentällä. Joka päivä oli vaan helpompi ratsastaa ja tamma oli maailman hienoin. Illalla käytiin vähän ajelulla ja menin aikaisin nukkumaan. Torstaina sitten aamulla kohti juna-asemaa ja matka kotiin alkoi. Reissu oli kokonaisuudessaan aivan mahtava, kaikki meni nappiin eikä mikään olisi voinut mennä paremmin. Oli ihana päästä katsomaan Laraa ja kiitos kaikille jotka otitte minut siellä vastaan, oli ihanaa! Loppuun vielä videokooste reissusta:)




Hui kun tuli paljon kuvia ja tekstejä, toivottavasti jaksoitte lukea! :)

6 kommenttia

  1. Tosi nätti tää uusi ulkoasu!

    VastaaPoista
  2. Tälläisen jaksaa lukea ihan helposti :) Oli kiva saada ja lukea postausta jostain vähän erillaisesta kun normi arjesta ;) Tee siittä Särkkä reissusta vaan postaus :D

    VastaaPoista
  3. voiii "pikku" lara:)♥ ps, hui mite sinine tää ulkoasu!:D

    VastaaPoista