perjantai 29. elokuuta 2014

Eiliset Hannu-baanailut

Eilen postailinkin Kallen kanssa estetreeneistä enkä halunnut enää samaan syssyyn tunkaista Hannun kanssa treenailuja. Nyt siis omistetaan ihan oma postaus tälle karvakorvalle, joka osaa aina olla yhtä ihana ja ihan huippu treenikamu!

Ja tosiaan, eilen aamupäivä hurahtikin Euroskillsseihin treenatessa ja koululla käydessä, mutta iltapäivällä suuntasin Roosan kanssa Hannuilemaan. Meillä oli suhteellisen kiireinen aikataulu joten vaihdoin tallilla pikaisesti vaatteet ja Roosan siivoillessa karsinoita laittelin Hannun valmiiksi. Lähdettiin sit samantien maastoon hiekkatien pätkälle baanailemaan, kun kerrankin oli hyvä keli eikä joka paikka ollut täynnä vettä.


Matkalla ravailin ja tein muutamia siirtymisiä ihan vaan verkaksi ja että sain kopun kuulolle. Hanssi tuntui tosi jäykältä taipumaan, joten odotellessa Roosaa tein muutamat ympyrät pellolla hepan vetristämiseksi. Se auttoikin aika hyvin ja kohta mulla olikin alla aika kivan letkeä ruunapoika.


Hiekkatiellä otettiin muutamat ravi- ja laukkavedot ihan kunnon reippaaseen tahtiin. Hannu oli ihan täpinöissään ja veti ihan hanat auki hirmu kiitoo aina kun käännettiin suoralle. Eka pätkä tultiin ravissa ja muuten sitten laukkailtiin tuhatta ja sataa. Mentiin varmaan liian kovaa, kun Roosan kännykkä ei antanu ees mitään tuntinopeutta vaikka yritettiin.. Hauskaa meillä oli ainakin! Hannun kanssa on niin ihana tuolleen baanailla kun ei tartte pelätä että se tekis mitään ihme säpsyjä tai sivuloikkia, se kun menee niin se vaan keskittyy vauhtiin eikä höslää mitään turhaa!




Rallittelun jälkeen siirryttiin tekemään kentällä vähän loppuverkkaa ja työskenneltiin hetki ravissa sekä siirtymien parissa. Hannu ei oo aikoihin toiminut noin kivasti ja mulla oli niin hyvä fiilis ponista, kun se liikkui sen verran kivasti. Se rullasi tosi hyvin omalla moottorilla eteenpäin ja siirtymiset saatiin tehtyä iha superkivasti. Ja koska hevo toimi niin mukavasti, lopeteltiin melko pian ja lähdettiin käymään koko kompanjalla maastossa loppukävelemässä. 


Loppukäynneille lähdettiin siis kera Roosan, serkkuni ja tietty Prinsessalla ratsastavan pikkuserkkuni. Oli ihana kattoo kun pikkujäbä oli koko matkan yhtä hymyä ponin kyydissä, harmi vaan hymyä ei riittänyt enää siinä vaiheessa kun kamera kaivettiin tallinpihassa esille.. :D


Hih, semmonen Hanskipäivä! On niin ihana päästä aina säännöllisin väliajoin ukkelin kyydissä pistäytymään ja fiilistelemään. Se on vaan niin kotoisaa ja ihanaa kun tietää hepan ajatuksenjuoksun ja siihen voi luottaa kuin kallioon. Suurimmat kiitokset siis serkulleni, kun saan Hannun kanssa touhuilla sekä kiitokset myös Roosalle, kun saan sun liikutuspäivinä ukkeli selässä pyörähtää sekä kun pidät hepan ratsastustasoa hyvin yllä <3 Kiitos moi, mä meen nukkumaan ja huomenna sitten taas reissataan Empan kanssa!

4 kommenttia

  1. Tarkoitit varmaan kun pidät hepan ratsastustasoa

    VastaaPoista
  2. Voi ei mite ihania nuo 2 viimestä kuvaa! :) <3

    VastaaPoista