Vahvuuteni ja heikkouteni ratsastajana

Vahvuuteni ja heikkouteni ratsastajana

Olen siis ollut koko päivän kipeänä kotona ja nyt minulla onkin hyvin aikaa kirjoittaa tätä postausta. Kirjoitan kolme heikkouttani ja kolme vahvuuttani perustellen ja pohtien niitä. Aloitan heikkouksistani. Olen huono korjaamaan virheitäni, ja tällä en tarkoita sitä etten haluaisi tai osaisi korjata niitä, vaan sitä etten yksin ratsastaessani jaksa keskittyä niihin. Aina jonkun pitäisi olla patistamassa ja muistuttamassa virheistä ja saisin niin iskostettua ne kallooni. Ratsastaessani mietin aina mitä voisin tehdä paremmin, mutten sitten jaksakaan keskittyä siihen vaan keksin jonkun "paremman tehtävän". Tätäkin vain pitäisi treenata ja treenata ja ehkä joku päivä opin itsekin korjaamaan virheeni.

Istunnassani ei ole nykyisin enää kovin paljoa korjattavaa, mutta silti aina on jotain pientä. Ongelmani on aina ollut melko huono ryhti, eli hartiani painuvat ihan kasaan ja röhnötän ihan matona hevosen selässä. Tämä ongelma on siis ollut minulla jo pitkän aikaa, mutta aion jatkossa alkaa keskittymään siihen enemmän, kun istuntani on muuten ihan suht kunnossa. Toinen asia mikä istunnassani mättää, on kädet. En saa niitä millään pysymään oikeilla paikoillaan viittä minuuttia pidempään, jos en keskity niihin ihan satasella. Yleensä kädet valahtaa liian alas ja ovat kaulan molemmilla puolilla ihan apposen auki ja ranteet & nyrkit kääntyneinä ihan miten sattuu.

Esim. tässä kuvassa: katse minne sattuu, hartiat lysyssä ja kädet ihan avoinna.

Kolmanneksi, ratsastaessani yksin en koskaan keksi mitään kovin järkevää tekemistä, ellen ole sitä suunnitellut aikaisemmin kunnolla. Alkuverkkojen jälkeen yleensä alan vain ratsastamaan hevosta kuulijaiseksi ja rennoksi ympyröitä ja voltteja tehden. Asiaan on tultava nyt muutos, kun alan kisaamaan enemmänkin, joten kouluradan tehtäviä onkin jo nyt ruettava treenaamaan. Toisille keksin kyllä helposti kaikenlaisia tehtäviä, mutta kun olen itse hevosen selässä, kaikki tuntuvat niin tylsiltä, että vaihdan tehtävää koko ajan josta johtuen en kunnolla paneudu mihinkään.

Mennäänpä sitten niihin vahvuuksiin. Olen ratsastajana hyvin määrätietoinen ja päättäväinen. En anna hevoselle periksi missään tilanteessa, sillä jos antaisin, itselle jäisi huono maku suuhun ja hevonen saattaisi oppia siten pääsemään helposti niskan päälle. Haluan tehdä hevoselle selväksi, kuka määrää, mistä määrää ja miten hommat oikeasti hoidetaan. Esimerkiksi tässä lähiaikoina kun oltiin Jennin kanssa Laran luona. Haettiin maanantai-iltana hevosia laitumelta ja Hobustiina oli kerännyt liikaa energiaa ja päässyt ottamaan pientä yliotetta ihmiseen. Neiti päättikin kuskata Jenniä ihan oman päänsä mukaan, eikä Jenni tietty pienenä ihmisenä isolle hevoselle voinut mitään tehdä. Vaihdettiin sitten niin, että minä otin pidempänä ihimisenä minulle jo tutun hevosen ja Jenni sitten vei Laran. Hetki siinä saatiin Hobun kanssa tanssia ja veivata, kunnes se "antautui" ja antoi minun taluttaa sen ihan kiltisti. Tässäkin tilanteessa jos olisin antanut periksi, tiedä kuinka se olisi seuraavana päivänä saatu talliin?

Vahvuuksiini voisin laskea myös tuon istuntani. Olen saanut korjattua sitä jo paljon kahden vuoden aikana ja alan pikkuhiljaa jo olla tyytyväinen, jos ei lasketa ryhtiä ja käsiä. Jalkojeni kanssa ei oikeastaan ole mitään ongelmaa koskaan ollutkaan, paitsi jos ratsastan liian pienellä ratsulla jalat vääntyy väkisin liian taakse (tapahtuu joskus Hannullakin..) Muuten kyllä istuntani on minulle ihan ok.

Viimeiseksi voisin sanoa, että vahvuuksiini kuuluu myös uuden oppimisen halu. Elin haluan oppia todella paljon uutta ja minusta on kiva kuulla rakentavaa palautetta, josta voin todellakin oppia jotain. Haluan tietää mahdollisimman paljon kaikesta hevosiin ja ratsastukseen liittyvästä, joten oppimista on vielä vaikka kuinka paljon!