Eka viikko Antin kanssa yhteisessä asunnossa on mennyt tosi kivasti! Muutto sujui kivuttomasti ja nyt asunto alkaa tuntumaan jo ihan omalta kodilta. Ihanaa on myös se, että muuton myötä tallimatkani lyheni n. 15 kilometristä noin viiteen ja tallille ajaa reilussa viidessä minuutissa. Oonkin käynyt nyt monena päivänä useamman kerran päivässä lyhyen matkan vuoksi. Työmatkakin lyheni ihan minimiin, nyt kipeänä olen mennyt naurettavan 3 minuutin matkan autolla, mutta kunhan tästä taas palaudun elävien kirjoihin, niin ihana päästä kävellen töihin!
Wiivin treenit sujuu kivasti, se on niin kiva. Maastossa, koulutreenissä tai missä tahansa sen kanssa kaikki touhuaminen on mukavaa. Larppa on liikkunut viime aikoina ihan älyttömän hyvin, takasen lepuuttaminen on kadonnut joka päiväisen liikunnan myötä kokonaan ja se tykkää liikkua. Ainut mikä tällä kertaa vie meitä (vaihteen vuoksi.....) klinikalle, on huomattavasti voimistuneet kiimat. Heppa kääntyy ensi vuonna 17-vuotiaaksi, eikä ole normaalia että ennen mitenkään kiimoihin reagoimaton hevonen muuttuu aivan mahdottomaksi kiima-aikoina. HUOH.
Mutta mitäpä sitä ei taas kaverin eteen tekisi, haluan saada varmuuden onko terveydentilassa jotain joka on vaikuttanut kiimoihin noin radikaalisti ja sen myötä katsoa jatkoon sopivia lääkityksiä. Onko kellään teistä kokemuksia tämmösistä kiimavaivoista? Hepasta tulee kiimassa tosi kiukkunen, muille hevosille vinkuu ja huutaa koko ajan eikä näytä yhtä hyvinvoivalta yleisesti kuin ei-kiima-aikaan.
Viime lauantain valmennuskin peruuntui, yllätys, mutta ei hepan vaivojen vuoksi tällä kertaa. Oon ollut itse kipeänä viimeiset kaksi viikkoa, joihin on sisältänyt kaksi (huomenna kolmas) lääkärikäyntiä, korvatulehdus ja sairaslomailua kotona. Mikään ei tunnu auttavan ja lääkärit vaan sanoo, että kyseessä on virus joka menee itsestään ohi. No empä usko, olo on aivan kamala. Katotaan nyt mitä huomenna selviää, tuskin mitään...
