Wiivin treenejä

Sunnuntaina meillä on suuntana Wiivin kanssa meidän ekoihin ulkopuolisiin kilpailuihin. Mennään Vurrille 2-tason koulukisoihin joissa luokkina ratsastetaan Helppo C Harrasteluokan kouluohjelma 2016 sekä Helppo B K.N. Special. Wiivi on harjoitellut matkustamista koko kesän ja nytkin ollaan ahkerasti käyty treenaamassa muuallakin kuin Kimmon kentällä tulevia kilpailuja ajatellen. Viime sunnuntaina käytiin kisapaikalla tekemässä koulutreeniä Elinan kanssa ja maanantaina mentiin Leppävirralle valmennukseen.

© Suvi / http://suvin.net/

Molempina päivinä keskityttiin tekemään vähän molempien ratojen juttuja ja etenkin hiottiin niitä meille vaikeita kohtia. Sunnuntaina Wiivi oli ihanan pehmeä ja rento alusta asti ja jotenkin kaikki tuntui sujuvan alusta asti. Raviväistöt vasemmalle tuottivat hieman vaikeuksia, mutta niitä saatiin korjattua paremmaksi kun tehtiin väistöä ensin ympyrän kaarella ja vasta sitten suoralla uralla. Harjoiteltiin myös laukasta käyntiin siirtymisiä, joissa mun piti muistaa koota kunnolla viimeinen askel ennen siirtymistä, jolloin siirtyminen oli todella helppo tehdä pelkän istunnan avulla.

Lopuksi tultiin parin kerran rataa, joka meni aika ongelmitta. Siirtymiset on ne juttu, mihin mun pitää keskittyä kuten myöskin suoraan ratsastaminen. Tempo pitää myös muistaa pitää hillittynä, Wiivillä on suuret liikkeet joten mä jään aika helposti ratsastamaan sitä liian isoon raviin, jolloin tahti meinaa mennä kiireiseksi.

Maanantain valmennuksessa käytiin sitten tarkemmin läpi kummankin radan "kulmakiviä". Ceessä sisääntulo on tosi kummallinen ja sitä harjoitellessamme huomattiin, että kun ratsastan linjalle vasemmalta, Wiivi jää ihan vinoksi enkä saa korjattua sitä suoraan. Oikealta tullessa ongelmaa ei ole, vaan hevonen kestää hyvin suorassa koko linjan ajan eikä heilu puolelta

K.N. radalla viimeinen laukkaosuus päättyy kulmassa käyntiinsiirtymiseen jota treenattiin myös. Edellispäivän laukka-käynti harjoittelu oli jäänyt tuoreeseen muistiin joten ongelmaa ei myöskään niissä esiintynyt sen suuremmin. Tehokas istunta, oikea ajoitus ja maltti on ne, millä saan tehtyä siistit siirtymiset.

Valmennus oli tosi antoisa taaskin ja paljon jäi mietittävää. Ensimmäisenä pitää muistaa itse ratsastaa tehokkaasti, mutta siististi ja rauhallisesti. Wiivi on vielä kuitenkin aika alkutekiöissään kouluratsuna, joten edetään sen mukaan. Minusta on hienoa päästä treenaamaan noin erilaisella ja opettavaisella hevosella, se kun on toimiessaan ihan todella kiva ja mukava ratsastaa! Elina oli mukana, joten videota on tällä kertaa saatavilla ja pääsette vähän näkemään miltä meno näyttää.

Tänään Wiivi huilaa ja huomenna tehdään vielä viimeistelytreeni ennen kisapäivää. Larpan kuulumisia muutamalla sanalla vielä, tamma sai korvan tikit pois maanantaina ja nyt vain toivotaan parasta että haava jatkaa samaa rataa hyvää parantumista. Korva on parantunut hyvin, mutta vielä jatketaan haavavoiteen käyttöä kerran päivässä sekä aina ulkoillessa hepalla pitää olla myssy päässä. Liikkumaankin päästään jo! Juoksuttelin sen tänään ekan kerran ja miten oli ihana kattoa kun tamma liikkui ihanan rennosti ja puhtaasti ♥ Jospa se siitä! Pari viikkoa vielä seuraavaan klinikkaan, jossa taas hoidetaan Larpsua vähän lisää.

Potilaan kuulumisia

Heippa vaan pitkästä aikaa! Kiireisen kesän vuoksi postaaminen on ollut pikkutauolla, enkä ole ehtinyt kertomaan edes viimeisimpiä klinikkakuulumisia. Nyt mulla onkin läjä uusia kuvia joten onpa mukava kirjotella taas!

Tosiaan toukokuussa Larpan mystisen ontumisen / epäpuhtauden vuoksi käytiin Laukaan klinikalla ja sen jälkeen otettiin hyvin rauhallisesti parin kuukauden ajan. Palatessamme takaisin normaaliin treeniin eläinlääkärin ohjeiden mukaam, oireet palasivat melkein samantien. Päätin, että nyt käydään viimeisen kerran klinikalla eikä pois lähdetä ilman selkeää diagnoosia. Niimpä useiden suositusten pohjalta varasin ajan Kangasalan klinikalle ja aika saatiin jo parin viikon päähän puhelusta.

© Suvi / http://suvin.net/

Matka täältä Itä-Suomesta trailerin kanssa on pitkä. Matkaan lähdettiin aamulla hyvissä ajoin ja noin neljän tunnin ajon jälkeen oltiin perillä. Matkan aikana ajattelin monta kertaa ääneen, että miten ihanaa Larpan kanssa matkustaminen on. Sille käy kaikki, se seisoo traikussa ihan rauhassa koko matkan ja tyyliin lastaa itse itsensä. Murunen ❤

Perillä lastattiin heppa pois traikusta ja aloitettiin tutkiminen. Hevonen tutkittiin eläinlääkärin ja satulansovittajan toimesta läpikotaisin. Molemmat satulat sovitettiin, näytin hevosen liikkumisen selästä käsin, sen jalat taivutettiin, lihaksisto kopeloitiin ja sen jälkeen tamma rauhoitettiin ja etsintä jatkui ultrauksella sekä röntgenkuvilla. Eläinlääkärit tekivät todella rutiininomaista ja huolellista työtä eikä mennyt aikaakaan kun sain kuulla tuomion.

Kuten olin alusta asti arvellutkin, löytyi vika selästä sekä SI-nivelestä. Heppa sai ihan mahtavaa hoitoa ja selkeät ohjeet jatkoon. Molemmat satulat todettiin epäsopiviksi ja seuraavalla kerralla saadaan satula-auto tsekkaamaan meille uutta penkkiä. Nyt ohjeeksi saatiin viikko pelkkää laidunlomaa ja sen jälkeen juoksuttelua seuraavaan klinikkakäyntiin asti 3-4 kertaa viikossa. Paranemisennuste on hyvä, mikäli heppa vastaa hoitoihin hyvin. Sen näkee kuitenkin vain ajan kanssa, mutta saatiinpa ainakin diagnoosi ja edes hieman toivoa tulevaisuuteen.

Tamman laidunviikko lähti sujumaan mukavan kivuttomasti ja mulle tuli pieni huili sen liikutuksen suhteen. Uskallettiin jopa lähteä Helsinkiin lomareissulle viikonlopuksi ja vietettiin tosi kiva reissu. Sunnuntaiaamun herätys oli hieman ikävämpi, kun herättiin mun puhelimen soidessa kymmenen jälkeen, kun Elina soitti. Yön aikana poni oli kehittänyt itselleen vähän lisää lomaa, nyt ihan karsinalepoa. Se oli saanut korvansa repäistyä pahannäköisesti auki ja sehän vaati eläinlääkärin tikkausta. Elina oli hoitanut kaiken mun ollessa reissussa, joten pystyin olemaan aika huoletta kun tiesin että heppa on hoidettu hyvin. Kotiin palattiin illalla potilasta hoitamaan ja vastassa oli kipeä, mutta yllättävän pirteä heppa.

Oikeanpuoleinen kuva otettu sunnuntaina illalla tikkaamisen jälkeen. Keltanen on dreeni, jota pitkin ylimääräiset nesteet pääsivät valumaan pois haavasta. 

Eli lisää saikkua ja lisää lääkkeitä. Viiden päivän antibiootti- ja kolmen päivän kipulääkekuuri alkoi seuraavana päivänä, samoin ulkoilu narun päässä pari kertaa päivässä. Näillä jatkettiin keskiviikkoon asti, jolloin ell tuli puhdistamaan haavan sekä puhdistamaan dreenin ja torstaina sain hepalle ostettua kärpäsmyssyn ja se pääsi vihdoin tarhailemaan! Oli aika onnellinen tamma päästessään ulkoilemaan muutenkin kuin vaan talutuksessa eikä sen enää tarvinnut seisoa yksin karsinassa aamusta iltaan.

Tämän hetkinen tilanne on aika hyvä! Heppa on päässyt jo laitumelle, korva ei ole kaikesta huolimatta mätinyt vaan on kestänyt hyvin kuivana ja siistinä ja tiistaina olisi tarkoitus poistattaa tikit. Tikin poiston jälkeen jännitetään, kuinka hyvin haava kestää ummessa vai lähteekö aukeamaan, mutta se olkoon sen ajan murhe jos huonosti käy. Nyt mennään näillä, nautitaan tästä hetkestä ja ollaan iloisia hyvästä parantumisesta.

Liikuttaminen on luonnollisesti vieläkin katkolla, mitä nyt Larppa liikkuu laitumella itse kaverin kanssa. Klinikan puolesta oltaisiin saatu jo reilu viikko sitten alkaa treenaamaan juoksuttaen ja jumppailemaan maasta käsin, mutta korvaa hoitaneen eläinlääkärin suosituksesta ollaan vaan pysytty kävelyliikunnassa. Hepalla tuntuu olevan virtaa, mutta onneksi kyseessä on kiltti Lara, joka ei turhia stressaa tällaisesta tilanteesta. Toivotaan, että tikinpoiston jälkeen saadaan lupa alkaa pikkuhiljaa liikuttelemaan narun päässä!

Nämä kuvat keskiviikolta, kun ell kävi toisen kerran putsaamassa haavan. Hyvältä näytti ja lupa tikkienpoistoon saatiin alkuviikolle! 

Seuraavana tulossa siis tikinpoisto tiistaina ja kahden viikon päästä uusi klinikkareissu Kangasalan klinikalle, jossa hoidetaan tuota selkää. Silloin saadaan myös uusi satula, eli toivonmukaan pääsen hepan selkään syyskuun puolen välin tienoilla ekan kerran heinäkuun jälkeen. Jos huonosti käy, eikä lääkitykset tuo toivottua tulosta, mietitään ja katsotaan tilannetta mikä olisi hepalle parhaaksi.

Me jatketaan parantelua Larpan kanssa ja treenaamista Wiivillä! Wiivin ekat "ulkopuoliset" kisat olis tulossa ensi sunnuntaina ja niitä varten ollaan treenattu jo ahkerasti. Tänään käytiin lähitallilla ratsastelemassa ja huomenna suunnataan valmennukseen Leppävirralle. Näistä lisää oman postauksen verran ensi viikon aikana!

© Suvi / http://suvin.net/