Muuttopäivä!

Niin ne suunnitelmat joskus on muuttuakseen ja Lara muutto täyshoitotallista pikkutallille itsehoitoon tulikin eteen jo nyt. Niimpä viikonlopun ajan pakkailin ahkerasti kamoja kasaan ja sunnuntaina roudasin ensimmäisen kuorman ja loput tavarat matkasivat uuteen kotiin eilen.

Larppa sai viettää eilen vaparia ja vartin kävelymatkan jälkeen "uudella" tallilla tamma pääsi tarhailemaan loppupäiväksi. Roosa oli mulla kaverina kantamassa tavaraa talliin joten kauaa ei siinä hommassa kestänyt. Suurempaa päänvaivaa tuottikin kaiken paikalleen järjestely.. Tuntui mahdottoman vaikealta keksiä kaikille tavaroille omat paikkansa ja muistella suunnilleen missä järjestyksessä Kallen kamat olivat..

Yllättäen nopeasti sain kaiken paikalleen ja tavarat järjestykseen. Heinät ja kaurat olin hommannut jo edellisviikolla, mutta purut iskä toi eilen. Vielä puuttuisi yksi vesisaavi sekä yksi suitsiteline ja sit alkaisi olla kaikki tarpeellinen hommattuna. 

Vietettiin lyhlänen kuvaustuokio tarhassa ja tamma vaikutti hieman yllättyneeltä kun ei päässytkään sisälle jo syömään. Kuitenkin se oli hyvin tyytyväisen ja hyväntuulisen oloinen kuten yleensä ja meillä olikin mukavat rapsutteluhetket ennen kun kameran muistikortista loppui tallennustila. Roosalle kiitokset kuvista ja seurasta! Löytyykö postauksen kuvista jotain lempparikuvaa?

Illalla Larppa pääsi muun poppoon kanssa sisälle ruokailemaan ja mitään hämminkiä ei kenenkään hevosen puolesta esiintynyt. Olihan muut hieman ihmeissään uudesta tyypistä, mutta hyvin rauhallisilta vaikuttivat jokainen. Lara muutti siis Kallen entiseen karsinaan ja vieruskaverina hänellä on Bella-tamma. Zipen muuton jälkeen tallissa vallitsee kunnon akka-valta, neljä viidestä on tammoja. Sinänsä aika hassua, vielä reipas vuosi takaperin tilanne oli päinvastoin ja vain yksi viidestä oli tamma :D

Ja nyt me sitten jatketaan elämää kuten ennen vanhaan. Oli kivaa asua tuo pari kuukautta aivan loistavissa treenipuitteissa ja elämä oli kovin helppoa kun ainut homma oli käydä liikuttamassa heppa. Silti koen viihtyväni paremmin pienemmässä porukassa, jossa kaikki tunnetaan toisemme hyvin ja hevoset on jokaiselle tuttuja. Tykkään hoitaa hepan itse ja karsinansiivous on oikeasti kivaa! Puitteet ei ole lähelläkään samoja mitä Kimmolla ollessa, mutta onnea on vartin kävelymatka maneesiin ja kentälle, joten kyllä me vielä tullaan paljon niitä pohjia kuluttamaan jatkossakin. 

Mietteitä

Elokuu. Mennään jo neljättä päivää kesän viimeistä kuukautta ja huomenna 5.8. tulee täyteen kokonaiset 4 kuukautta Kallen poismenosta. Aika on vaan kulunut ihan hurjaa vauhtia ja kesä on tullut ja mennyt. Suunnitelmat muuttuneet niin useaan otteeseen ettei itsekään pysy perässä, mutta mitä väliä? 

Bloggaaminen on taas jäänyt sattuneista työkiireistä johtuen ja tätäkin kirjoittelen yövuorosta käsin. Tykkään blogiharrastuksestani siinä missä ratsastuksestakin, mutta välillä on pakko muistuttaa itseäni siitä, että todellakin tämä on vain harrastus. Onneksi minulla on ihana lukijakunta, joka ymmärtää että olen vain tavallinen ihminen eikä minulla sen vuoksi ole mitään paineita tän jutun suhteen. Haluan kuitenkin panostaa tähän sen verran, että kirjoitan aina kun on aikaa ja asiaa, enkä halua tehdä mitään puolihuolimattomasti ja vähän sinnepäin. Vaikka sitä teen juuri nytkin... :D

Oli mulla ihan jopa asiaakin. Tänään mulla olis viimeset työvuorot ennen lomaa ja nyt oon kolmatta yötä toisessa duunipaikassa ja vielä iltavuoro olisi suoritettava toisessa puljussa ennen lomallepääsyä. Lomailuahan mulla ei kovinkaan paljoa ole luvassa, sillä torstaina hyppään junaan kohti Helsinkiä ja perjantaina matka jatkuu Lontoon kautta kohti Sao Pauloa. Lauantaina oonkin jo toisella puolella maailmaa kuusi tuntia Suomen aikaa jäljessä joten tulee olemaan aivan hullua. 14h lentokoneessa matkustusta, aikaerot ja ihan vieras maa saa mulle kylmät väreet pintaan. Mutta ehkä siitä selvitään, onneksi meillä on ihan mahtava maajoukkue!

Blogille en aio uhrata aikaa Brasiliassa juuri yhtään, sen verran tiukkaa päivää tulee olemaan. Ehkä jotain puhkukuvia voin koittaa laittaa, mutta ihmeitä ei kannata odottaa! Siksipä mulla on pari ässää hihassa niille parille viikolle, joten ihan hiljaiseksi ei blogi pääse kuitenkaan. Oottakaas vaan innolla, tulee olemaan mielenkiintoisia juttuja tiedossa! 

Larpan hoito jääkin Elinan ja Jennin kontolle, joten hyvin luottavaisin mielin pääsen itse matkalle. Tänään (vai eilen..?) meillä olikin jännittävä päivä, kun rakaspikkuruuna Zippe muutti Jennin ikiomaksi poniksi ja vaihtoi tallia toiselle puolelle kaupunkia. Ziputista tullaan kyllä kuulemaan jatkossa, Jempan kanssa on kyllä suunnitelmat jatkoon hyvinkin selkeet ja ponia ei päästä mitenkään unohtamaan! Zipen muutto tarkoittikin sitä, että meillä loppui maneesitallielämä tähän ja muutettiin tänään kotiin pikkutallille. Larppa näytti nauttivan tilanteesta kovasti ja koitan postailla tästä päivästä lisää vähän myöhemmin.

Ylihuomenna eli huomenna eli keskiviikkona olisi tiedossa klinikka-autoa, joten nyt jännätään mitä siellänselviää. Laralle tehdään ihan perustarkastus, tsekataan selkä ja toivottavasti saan infoa lisää tuosta selän ajoittaisesta jumiutumisesta. Voi olla hyvinkin turha reissu, kun eihän tammalla mitään selkeää vikaa ole, mutta saanpa ainakin mielenrauhan itselleni. Mä jatkan yötäni superhyvän kirjan parissa ja kuullaan seuraavan kerran taas sitten muuttopostauksen merkeissä! :)