torstai 10. elokuuta 2017

Vihdoin ratsastamaan!


Nyt se on koittanut, neljän kuukauden odotus on päättynyt ja oon päässyt hepan selkään!! Ekan kerran kiipesin vuokraajan avulla kyytiin viime viikon perjantaina, sitten kävin maanantaina hepan kyydissä loppuverkat ja eilen sitten ratsastin ihan itse alusta loppuun! Varustamiseen sain apua Hannalta ja serkultani Jenniltä, sekä selkäännousu ja maahan laskeutuminen kaipasivat hieman avustusta. Muuten pärjäsin aika hyvin ihan itse.


Ratsastaminen on ihaanaaaa ♥♥ Heppa on ihan mahtava ja toimii tosi kiltisti, vaikka mä en ihan täysillä vielä ookkaan mukana. Jaksan kerrallaan mennä sen kaksi tai kolme kierrosta laukkaa tai ravia ja sit on pakko vähän puuskuttaa ja ottaa happea käynnissä. Ekojen kertojen jälkeen mun sisäreidet ja takapuoli huusi hoosiannaa kivusta ja särystä, mut eilisen jälkeen ei tuntunut missään!


Hepan vuokraaja jatkaakin nyt vuokraamista näin useamman kerran viikossa aina sinne asti, kunnes mä pystyn suoriutumaan kaikenlaisesta treenistä edes jotenkuten. Vielä en oikein pysty pitämään jalkkareita jalassa pitkää pätkää kerrallaan eikä esim. keventäminen vielä onnistu. Siksi maastoilu ja esteiden hyppääminen ei ole mun juttuja ihan vielä. Tästä jokatapauksessa on hyvä jatkaa eteenpäin ja kohti normaalia elämää!


Eilen kävin myös Kysissä lääkärin kontrollissa. Mukaani sain lähetteen fyssarille sekä ohjeen alkaa kävelemään ilman keppejä. Ei ihan niin helppo homma, kun kaikki jalan lihakset on tässä hiljattain kadonneet eikä nilkka ja kantapää kestä oikein painoa. Muutamia askelia pystyy ottamaan ilman keppiä ja pehmeäpohjaiset kengät jalassa, mutta muuten tarviin kyllä ainakin toisen kepin tueksi. Kävely on tosi hidasta ja tekee kipeää, mut hammasta purren ja särkylääkettä syömällä pakko on vaan kävellä.


Nythän siis jalan tilanne on se, että oon ollut reilun viikon ollut jo ilman vaccia ja haava on tällä hetkellä n. 3,7cm pitkä, 0,8cm leveä ja 0,5cm syvä ja sen annetaan umpeutua ajan kanssa itsestään. Käyn nyt kahdesti viikossa haavanhoitajalla ja kuukauden päästä taas kontrolli kysissä. Työt alotin pari viikkoa sitten täällä kotona ja muutaman viikon päästä pääsenkin normaalisti töihin työpaikalle. Hauskaa! Lääkärin mukaan parantumisessa voi mennä vielä useita kuukausia, ennenkun oon täysin kävelykuntoinen ja juoksemaan ei tee mieli kuulemma ihan hetkeen :D


Tästä siis jatketaan, heppa voi ihan hyvin ja viihtyy kavereiden kanssa. Sunnuntaina Larpan ja Bellan lauma kasvaa yhdellä Larpalle ennestään tutulla tammalla ja parin viikon päästä meillä onkin klinikkareissu. Jännittää nähdä mihin muutokset on edenneet ja mitä ell sanoo hepasta näin vuoden jälkeen. Videotakin olis! Muutama pätkä eiliseltä humpalta.


4 kommenttia

  1. Ihan mahtavaa, mahtoi olla ihana kavuta pitkästä aikaa hepan kyytiin! :) Tosi hyvältä näyttääkin teidän meno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä ihan supermahtavaa ♥ kiitos!

      Poista
  2. Jee hienoa, taas selässä! Nyt yksi kysymys, päätelmää ei ole tehty vain tämän videon pohjalta. Larahan on iso, miksi sen ei anneta liikkua isosti? Siis ainakin laukka näyttää omaan silmään välillä ihan kamalalta kun heppa ei etene kunnolla. Onko tällä joku tarkoitus? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tarkotus se, että hitaassa laukassa se joutuu työskentelemään enemmän takaosalla ja kantaa ittensä, helposti isommassa askeleessa lähtee vaan juoksemaan alta pois eteen. Hitaassa temmossa se on helpompi ratsastaa pyöreäksi ja ylämäkeen. Tottakai sillä treenataan myös isompaa laukkaa, mutta se on vielä hankalaa, en mä voi istua isossa askeleessa ja ratsastaa samalla istunnalla, koska ei yksinkertaisesti ole yhtään voimaa keskivartalossa :) siksi tässä videossa himmaillaan.

      Poista