lauantai 23. toukokuuta 2015

Winskin luona Espanjassa

Eilen aamulla kuudelta meiltä lähti lento Malagan lentokentältä kohti kylmää Suomea. Viikon loma ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä oli takanapäin ja kotimatka alkoi. Ja syy yleensäkin koko meidän reissuun oli tietenkin vuosi sitten Espanjan lämpöön muuttanut varmasti teille monelle tuttu Winski. (Jos Winski ei ole sinulle tuttu, kurkkaa Hevoset  -välilehdeltä esittely ruunasta)


Mä olen koko vuoden halunnut päästä kattomaan ruunaa ja nyt Kallen lopetuksen jälkeen Elina ehdotti, että lähdettäisiin yhdessä viettämää lomaa Espanjaan. Niimpä varattiin kuukausi sitten lennot ja hotelli Malagaan ja vihdoin viime maanantaina oli aika nousta koneeseen. Lento sujui suhteellisen nopeasti ja perillä oltiin iltapäivällä. Ensimmäiset pari päivää kierreltiin Malagaa ympäriinsä tutustuen paikkoihin ja keskiviikkona suunnattiin Winskin nykyiseen asuinkaupunkiin Fuengirolaan. Voisin kirjotella myöhemmin muusta reissusta, mutta nyt ensin halusin kirjoitella ihan vaan Winski-Nallen kuulumisia ja mitä sen kanssa touhuttiin.


Matka Malagasta hotellilta Fuengirolaan Winskin luokse sujui nopeasti 45minuutin junamatkalla. Perillä käytiin ensin Fuengirolan eläintarhassa ja sieltä meidät tulikin hakemaan Winskin omistaja Magnus. Keskustasta tallille oli noin kymmenisen minuutin ajomatka ja tallilla meitä odotti aivan valtavan hienot maisemat. Talli oli korkealla mäen päällä ja alueella oli useampi eri tallirakennus, seitsämän kenttää, toinen toistaan hienompia hevosia ja aivan mielettömän upeat maisemat. Perillä tavattiin W:n nykyiset muut ihmiset, Anneli sekä Petra. Ja kun mä näin Winskin, koko muu maailma jotenkin hävis ympäriltä ja mä vaan tuijotin mun ystävää ja tirautinpa siinä ihan huomaamattani muutamat ilon ja ikävöinnin itkutkin.


Kaikki oli jotenkin tosi sumuista, en voinut uskoa että siinä todellakin oli mun paras kaveri vuoden takaa ja että mä näin sen uudelleen. Petra sanoi, että voisin käydä hakemassa ruunan kävelytyskoneesta ja olin vieläkin varmaan ihan shokissa :D Käytiin nappaamassa Nalle tallin käytävälle ja hetken aikaa sain vaan olla sen kanssa. Pusuttelin sitä, annoin sille haleja ja koitin vaan sisäistää ajatusta että mä taas sain olla sen kanssa. Ruuna puhalteli mun naamaan lämpimiä hönkäyksiä, hamusi mun sormia ja hiuksia sekä haisteli mua joka paikasta, ihan kuten aina ennenkin. 


Laitettiin sitten Nalle ratsastusta vaille valmiiksi ja sovittiin että Petra ratsastaa ensin ja mä pääsen sitten selkään. Käveltiin ylös kentälle ja mulla vaan suu loksahti auki kun en voinut uskoa millaisissa maisemissa täällä harrastetaan.. Joka puolella näkyi ihania palmuja (voin myöntää hurahtaneeni palmuihin ihan täysin....), kenttä oli niin korkealla että taivasta näkyi myös joka puolella ja kentän pohja oli oikeastaan ihan täydellinen, automaattisen kosteutusjärjestelmän ansiosta kenttä on aina tarpeeksi kostea, muttei koskaan märkä. Mäkin haluan!


Katsoin ensin kun Petra ratsasti jonkun aikaa ja sitten olikin mun vuoro nousta kyytiin, ekaa kertaa niin pitkän ajan jälkeen ja voin sanoa että odotin kovasti. Hyppäsin kyytiin ja vaikka kaukana kotoa oltiinkin, oli olo niin kotoisa kuin olla ja voi. Niin tuttu tunne istahtaa alas tuohon selkään ja lähteä kävelemään ympäri kenttää, tosin hieman mahtavimmissa maisemissa, mutta kuitenkin.


Ja ratsastaminen oli ihanaa. Vielä ihanampaa kuin muistin ja tuolla Winskin kyydissä mä muistin miksi mä harrastan ratsastusta ja hevosia. Kaikki hevoset ei saa aikaan tuota fiilistä, mutta ne tietyt yksilöt saa. Ja mun olo oli niin hyvä Nallen kanssa, että olin koko ratsastuksen ajan pelkkää hymyä.  Tein vähän sileejuttuja, väistöjä, laukanvaihtoja ja fiilistelin vaan. Ja varmaan sanomattakin selvää, että nautin ihan täysin tuosta.


Ratsatuksen jälkeen multa kysyttiin, jos halusin lähteä kävelemään loppukäynnit laukkaradalle, joka kiertää tallialueen ympärillä. Vähän yllättyneenä koko tilanteesta sanoin että tottakai, ja niin me käveltiin kaikessa rauhassa ihan kahden kesken pitkän kaavan mukaan loppukävelyt laukkarataa pitkin. Huhhuh, en olis unissanikaan voinut kuvitella tollasta tilaisuutta omalle kohdalle.


Ratsastuksen jälkeen palattiin sit tallialueelle, jossa meitä odoteltiinkin. Hoidin Winskin rauhassa ja käytin sen suihkussa ennen karsinaan pääsyä. Nautiskelin vielä hetken ruunan seurasta ja juteltiin Lillkvistien kanssa ennen kun lähdettiin syömään yhdessä läheiseen vuoristokylään. Nallelle vielä heipat ja huomenna nähtäisiin uudelleen!



Loppupäivä vietettiin Elinan kanssa Mijaksen pikkykylässä ja seuraavan päivän ohjelmassa mulla oli jälleen päivän vietto Fuengirolassa Winskin ja Petran kanssa. Lähdin aamulla kymmenen aikaan junalla matkaan ja perillä olin vaille 11. Käväisin kaupassa ja Petran tullessa hakemaan ajettiin suoraan tallille. Siellä meitä odottelikin Nalle omassa boksissaan huilailemassa ja tän päivän ohjelmassa oli kävelypäivä. Ilma oli todella kuuma ja mä olin varautunut ihan pilviseen säähän laittamalla aamulla vaan vähän aurinkorasvaa.. Itseänihän se syyttäminen on kun nyt olkapäät ja nenä muistuttaa väreiltään tomaattia.


No anyways, Petra aloitti päivän pesemällä toisen hevosensa ja mä harjailin Winskin sillä aikaa ihan kunnolla. Koitin ottaa kaiken irti viimesestä päivästä ja tein kaiken niin hitaasti kuin pystyin. Kun oltiin molemmat valmiita, otettiin ruunat kätösiin narunjatkeiksi ja lähdettiin heittämään kävelylenkki. Kierreltiin tallialueella ympäriinsä ja välillä pysähdyttiin syöttämään heppoja. Me jatkettiin Wimpen kanssa kävelyä kun Petra meni jo takaisin tallille ja tunnin käppäilyn ja maisemien ihailun (josta en vaan saanut vieläkään tarpeeksi....) jälkeen palattiin mekin tallille. Hetken aikaa käytävällä hengailtuamme, tuhottuamme yhden fantatölkin ja W:n maisteltua puun oksia, pääsi ruuna syömään päivän kivennäisannoksen karsinaan ja me jatkettiin Petran kanssa läheiselle tallille.



Vierailtiin Winskin naapuritallilla vajaan parituntisen, minkä jälkeen palattiin takaisin. Nallella oli alkamassa iltapäivän tarhailutuokio ja mulla oli jälleen edessä hyvästien sanomiset. Heitettiin kolmikko ulos omiin tarhoihinsa ja heinät nenän eteen jokaiselle. Mä vietin Wincen kanssa viimeset hetket kahdestaan rauhassa ja nautin täysillä, sillä en tiedä kuinka pitkä aika tulee taas olemaan ennenkun näen ruunan taas. Aika tuntui menevän ihan liian vauhdilla ja mun yksinkertaisesti piti vaan lähteä. Sinne ruuna jäi korvat tötteröllä kattomaan ja mulla ei taas ollut itku kaukana. 


Mä oon niin hirvittävän kiitollinen ensinnäkin siitä, että Winskin uudet omistajat mahdollisti tällaisen ja pääsin sitä katsomaan, viettämään aikaa sen kanssa ja nauttimaan siitä parin päivän ajan niin kuin ennenkin täällä Suomessa. Tuntui niin hyvältä viettää aikaa tutun ja turvallisen ruunan kanssa, varsinkin kun Kallen lopetuksen jälkeen kukaan hevonen ei oo tuonut mulle tuota iloa, mitä sain Winskin kanssa tuntea. Toisekseen oon niin älyttömän iloinen ja onnellinen siitä, miten mahtavaan paikkaan W on päässyt! Siitä oikeasti välitetää, sitä rakastetaan ja se viihtyy ihan hurjan hyvin tuolla. On niin ihanaa kun tietää että ruunalla on asiat vallan mainiosti ja että olen aina tervetullut sinne vierailemaan ja katsomaan sitä.


Vaikka olikin vaikeaa lähteä ponin luota, oli sitä ihanampaa viettää aikaa sen kanssa. Varmasti ei jäänyt ainoaksi vierailukerraksi tuolla Fuengirolassa, vaan olen suunnitellut jo viimeistään ensi kesäksi pidempää reissua tuonne. Näillä positiivisilla ja onnellisilla energioilla jaksaa odottaa taas seuraavaa tapaamista, ja sitä odotellessa saan kuulla ruunan kuulumisia ja kisatuloksia sitten Petralta itseltään! Ja juuri tänään olivat olleet kisaamassa, 120cm & 130cm luokista molemmista nollat, ihan mahtavaa!


Ihanaa kun maailmassa on näin ihania ihmisiä, ja hevosia <3 

20 kommenttia

  1. Ihanaa että näit winskin :) Pakko myöntää että mielestäni se on hienoin hevonen joka sun blogissa on esiintynyt. Kaikkien mieluiten olisin halunnut, että olisit saanut sen omaksesi.
    Ja fuengirola ja malaga myös, ovat upeita paikkoja. Sukulaisia asuu siellä joten on tullut käytyä. Ja se eläintarha :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin oli tosi ihana nähdä sitä :) Ja kyllä oon samaa mieltä, että W on osaavin ja hienoin heppa, joka mun elämässä on ollut mukana ja opettanut mua ratsastamaan.

      Ne on kyllä mahtavia paikkoja molemmat!

      Poista
  2. eiks elina ratsastanu winskillä ollenkaan?

    VastaaPoista
  3. Noi maisemat, vau.... Kelpais mullekin! :D Oli varmasti tosi ihana nähdä Winskiä näin pitkän ajan jälkeen :') Vaikuttaa kyllä ihan tosi kivalta hepalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo älä! Oli niin mahtavaa ettei sanotuksi saa.. :D tollasesta voi vaan haaveilla unissa! Ja oli ihanaa, W on rakas <3

      Poista
  4. Voi, varmaan oli ihanaa nähdä Winski pitkästä aikaa :3 Sovit tosi hyvin sen kanssa ja Winski on muutenkin aivan ihana ♥

    VastaaPoista
  5. Ei voi olla kuin onnellinen sun puolesta, ihan mahtava juttu!♥

    VastaaPoista
  6. Löysin sun blogin, en muista oliko ennen vai vähän jälkeen kun rakas hevonen nukkui pois ♥ Mutta sitten jäi taas toviin lukematta, ja sitten seuraava postaus minkä näin oli kun Kalle nukkui pois. Pystyin kyllä hyvin tuntemaan sitä kauheaa surua, mitä sinäkin. Ja kun vihdoin kirjoitit, että pääset tapaamaan Winskiä ja saat Laran omaksi, piti munkin uskoa että ehkä tää kääntyy tästä paremmaksi.
    Sitten, kun julkaisit Kallen muistovideon, piti mun mennä uskomaan että ehkä näin sun blogin syystä. Kappale nimittäin on ihan sama, mistä tulee mieleen multa pois mennyt hevonen. Ja olin juuri sinä samana ja edellisenä päivänä sitä kuunnellut.
    Tässähän tämä elämä on lähtenyt jatkumaan, sain vuokrahevosen ja edelleen minulla on toinen hepparakkaus elämässä, mutta silti tuntuu että kun tää suokki poistuu, mulla varmaan jää koko harrastus. Hevosen menettäminen on niin raskasta, että sanat loppuu kesken. Mutta sun puolesta oon tosi iloinen, oot päässy jopa Espanjan auringon alle heppaa tapaamaan :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on vaan uskottava, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Tavalla jos toisella. En mäkään olis ikinä voinut uskoa et mun asiat järjestyy näin hyvin kun Kalle lopetettiin, mutta niin vaan kävi. Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  7. Onnea kisamatkalla kisan voitosta!!

    VastaaPoista
  8. Todella mahtavaa, että pääsit Winskin luona käymään, varmasti uskomaton kokemus! Tuollaisesta ei voi kun itse haaveilla :D. Tsemppiä sinulle Laran kanssa , viellä kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oli kyllä ihan mahtava reissu! Kiitos :)

      Poista
  9. Mitä luulet, tunnistikohan Winski sinut? :) Minusta tuntuu, että taisipa tuntea, kun kerta haistelikin läpikotaisin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä uskoisin että se jollain tasolla muisti mut. Myös Winskin omistaja sanoi, että W vaikutti siltä että tuntee mut :) Eihän sitä ikinä tiedä, mutta ainakin mä luulen niin että se muisti kyllä että oon sille tuttu ihminen.

      Poista
  10. Mulla tulee melkein tippa silmään kun luen miten hienosti kirjoitat vierailusta täällä.
    Ihanaa! Ja oot aina tervetullut käymään!
    t, Petra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! :') Oli kyllä niin ihanaa ettei sitä pysty edes kuvailemaan. Ihanaa, kyllä varmasti tuun vielä uudestaan!

      Poista