Hevoset esittäytyvät osa 2: Sissi

Moikka! Sainkin vastoin odotuksiani koneelle netin toimimaan ja olihan se pakko heti tulla postailemaan! Heti alkuun pakko sanoa, että on ollut kyllä huippukiva loman alku. Ihana oli päästä kattomaan Larppaa ja oli sitä kyllä ikävä<3 Mutta, reissupostausta saatte vielä odotella, kun nyt päästäänkin hevoset esittäytyvät -postauksen toiseen osaan ja päästetään esittelyyn tällä kertaa Sissi! Muista katsoa ensimmäinen osa tästä!

Sissi on ollut nyt kaikista tämänhetkisistä ratsastettavista pisimmän aikaa vuokraheppanani. Aloitin vuokraamaan Sissiä ja Laraa vuoden 2010 lokakuussa, josta lähtien olen Sissiä siis vuokraillut. Sissi on oikealta nimeltään Shading Bel xx, rodultaan englantilainen täysiverinen ja tamma on syntynyt vuonna 2001. Sissillä on kilpailtu jo ennen Elinalle tuloaan 110cm luokkia ja Elina on Sissillä kisannut sekä alue- että kansallisella tasolla 110-120cm luokkia sijoittuen. Muutama 130cm ratakin on takana, mutta juuri kun Sissi oli alkanut hyppäämään isompiakin ratoja, sanoi sitten tuo etujalka itselleen hieman saikkua.

Sissillähän todettiin viime lokakuussa muutoksia oikean etujalan kavioluussa, samassa jalassa alkavaa nivelrikkoa sekä molemmissa takasissa kinnerpatit. Olin ekaa kertaa mukana hevosklinikalla, kun käytettiin Sissi eläinlääkärin tutkittavana Laukaassa. Tästä voitte lukea enemmän tästä postauksesta, mikäli ette ole vielä lukeneet ja kiinnostusta löytyy!

Palataanpa kuitenkin aiheeseen. Sissi on luonteeltaan juuri niin tammamainen kuin tamma vaan voi olla. Aina hyvänä päivänä hevo saattaa loistaa kuin naantalin aurinko, olla hyvin seurallinen, kerjätä rapsutuksia ja näyttääkin tosi iloiselta ja pirteältä. Sitten taas tuleekin näitä ärrinmurrinpörrin päiviä, jolloin neidille ei kelpaa ei sitten mikään. Harjaaminen ei käy, loimittaessa puren, syön sut jos kosketkaan, anna ruokaa ynnä muita vastaavia äksyjä. Ihan kun tamma vetäisi jotain äksykeksejä tuollasina huonoina päivinä :D Sissi on kuitenkin Sissi, inhottavista äksypäivistä huolimatta!

Sissi inhoaa loimia ja voitte vaan kuvitella miten se nauttii kun sille heittää loimea päälle.. Ei Sissi ikinä, ikinä pure ketään, mutta viskoo päätään korvat tiukasti luimussa siihen malliin, että huomaa ettei se tykkää puuhasta ollenkaan. Sitten kun loimi on paikallaan, ei ole enää mitään hätää ja tamma jatkaa käytävällä seisomistaan korvat tötteröllä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Vaikka esimerkiksi Sissi ja Zippe olisi samaan aikaan käytävällä ja ottaisin Zipen loimen laitettavaksi Z:n selkään, alkaa Sissi luimistelemaan ja näyttämään nyrpeää naamaa, etten varmasti vaan missään nimessä laita sille sitä loimea..

Sitten tullaankin tähän mukavaan osuuteen; ratsastettavuuteen. Ensimmäisen kerran Sissin selkään kiipesin juurikin sillä ekalla vuokrauskerralla. Tykästyin tammaan jo heti samantien, eikä tykästyminen ole lainkaan laskenut. Maastoillessa Sissi on ihan huipputurvallinen, ja sen selkään voi laittaa lähes kenet vaan. Yleensä maastoreissuilla tamma puksuttaakin onnellisena vetohevosena. Kouluratsastus on Sissin mielestä tosi tylsää, vaikka tamma osaakin olla oikein hieno kouluponi. Alkuun se tarvitsee aika pitkät alkuverkat, jotta vertyisi kunnolla ennen kun siltä voi vaatia juuri mitään. Yhdet koulukisatkin ollaan ponimuksen kanssa käyty, niistäkin voi halutessaan lukea täältä. Esteillä Sissi on kuitenkin omiaan, ja Elina kisailikin sen kanssa ennen saikkua muutaman 130cm luokankin. Nyt kuitenkin katsellaan jalan kanssa ja otetaan varovasti, mitään ei voi vielä sanoa varmaksi.

Tässäpä nyt toinen osa, toivottavasti taas aukesi hieman lisää! Kirjoittelen mahdollisesti jo huomenna junamatkalla tarkemmin tästä reissusta, jos vaan jaksan. Loppuviikoksi onkin paaaljonpaljon suunnitelmia ja heppailuakin tulee olemaan ihan kiitettävästi. Niin, ja SUURI kiitos teille; pyöreät 400! Nyt lähdenkin tuonne ihanaan lumisateeseen rastastamaan Larppiksen :)