Kuvapostaus eilisen heppailuista

Täällä taas, kiireisen ja rankan työviikon jälkeen on ihana kömpiä omaan sänkyyn rauhassa koko illaksi kone sylissä ja tehdä vähän pikakatsausta kuluneeseen viikkoon. Vielä huominen 6 tunnin työpäivä ja sitten on tämä viikko pulkassa. Mutta niin, viikkon on mennyt taas tosi nopeesti ravatessa koulun, tallin ja työpaikkojen välillä, mistä johtuen siis blogiinkaan en ole ehtinyt panostaa ollenkaan. Ulkoasu pitäisi jostain saada uusi (innokkaita bannerin tekijöitä...?:)), esittelysivut päivitellä ja olisi vaikka minkälaista postaustakin kirjotettavana!

Kallen kanssa sujuu oikein hyvin. Siitä aion kirjoittaa mahdollisesti huomisiltana taas jotain tarkempaa, selventävämpää postausta, kun näköjään edelleen on paljon kysymyksiä ihmisillä.. Muistakaas muuten, että mun ei ihan kaikkea tarvitse tänne blogiin kirjoittaa, ja jos jotain jätän kirjoittamatta, on ihan turhaa vinkua siitä miksen tee niin ja näin. Jos kuitenkin on ihan pakko saada kaikkiin kysymyksiin vastausta, vastaan mielelläni sähköpostitse / Facebookin välityksellä, enkä täällä anonyymien kommenttehin. Tähän postaukseen saa myös laitella kysymyksiä Kalleen liittyen, julkaisen ne kaikki ja vastailen sitten huomisen postauksessa.

Okei, nyt jo tullut sen verran turhaa soopaa tähän alkuun, että eiköhän jo mennä itse aiheeseen! Nimittäin, eilen päästiin jo hyvissä ajoin koulusta ja oltiin Roosan kanssa sovittu menevämme tallille suoraan koulusta. Näin tehtiin ja ensin otettiin Kalle käsittelyyn. Kallella oli torstaina ja perjantaina kevyet päivät keskiviikon irtohypytyksen jäljiltä, joten suunnistettiin rauhalliselle kävelylenkille. Kamera lähti luonnollisesti mukaan ja voi huhhuh tuota ponia.. Se on ihan hassu, koko ajan on jos jonkinlainen hassu ilme naamalla tai vastaavasti poni on syömässä kameraa tai kameramiestä.. Saatiin kuitenkin niitä onnistuneita kuvia muutama!

Sitten nämä loput onkin jotai todella.... ei edes sanat riitä kuvaamaan.. :DD Hauskaa oli ponilla, siitä huomasi oikeasti miten kivaa sillä on!

Mikä kärsä!! XDD Hahhaha niin viaton ilme ja näyttää ihan norsulta 

Kalle poninkouluttaja - taluttaa ihan itse itseään

"Ootko nyt varma että mun naama näkyy...? Ihan varmasti näkyyhän?"

Ei mä en kestä XD nauroin itteni kuoliaaks ku katoin nää, ihan oikeesti poni mitä sun päässä liikkuu.... :'D

 "Mmmmm, naru, oikun hyvää"

Vauva... :'3

Kalle on nyt ollut n. puolitoista viikkoa ja sen olemus on muuttunut todella paljon tässä ajassa. Se oli tosi arka ja pelokas tullessaan ja kaikki oli sen mielestä enemmän pelottavaa kuin kiinnostavaa. Sitä pelotti olla yksin ilman muita hevosia näköpiirissään ja se hermostui helposti. Eilen se kuitenkin osasi nauttia saamastaan huomiosta ja oli niin ihanan utelias ja kiinnostunut kaikesta. Tästä kuitenkin kirjoitan lisää sitten myöhemmin, jatketaan niiden perjantain kuvien kanssa.

Kun Kalle oli saatu tallin kautta takaisin tarhaan napattiin Winssi. Meillä oli tarkoitus mennä laukkailemaan taas sinne ylämäkeen, mutta se idea kaatui kokonaan siihen, kun mäessä ei ollutkaan lunta tarpeeksi.. Siellä täällä oli lähes lumettomia kohtia, joten pohja olisi ollut tosi kova laukkaamiseen tai edes ravailuun. Päädyttiin sitten tekemään samanlainen treeni ihan tuossa tallin lähellä olevalla hiekkatiellä, jossa on aina talvisin sopivasti lunta kevyeen laukka-ravitreeniin.

Tehtiin Wimpen kanssa siis semmonen perusreeni, alkuun mentiin vähän ravia ja laukkaa rennommin pidemmällä ohjalla ja keskivaiheilla ratsastin enemmän ponskia kuulolle. W oli tosi kiva, se oli ihanan rento mutta tarpeeksi reipas ja herkkä. Tein paljon siirtymisiä ja pysähdyksiä joilla sain W:n tosi hyvin kuulolle ja herkäksi & nopeaksi avuille. Se kuunteli tosi hyvin pelkkää istuntaa ja koko ajan oli tosi kivan tuntuinen. 

Lopuksi mentiin vielä oikein rennosti eteenalas kunnolla ravia ja vähän reippaampaa laukkaa. W sai venytellä kunnolla ja kiitokseksi hienosta keskittymisestä pääsi liikkumaan reippaasti. Loppukäyntien jälkeen mentiin tallille takaisin. Oli ihana päästä taas Wimpulan kyytiin "pitkästä" aikaa, kun on nyt vaan Kallen kanssa mennyt ihan kevyesti kentällä käyntiä ja vähän ravia. Tässä kuussa on mulla niin kiireinen aikataulu, että sovittiin Elinan kanssa niin, että sitten maaliskuussa pääsen enemmän ratsastelemaan Wimpen kanssa :)

Oli kiva heppispäivä, kiitos Roosulille kun olit mukana kuvailemassa ja seurana! Löytyikö taas lempparikuvia? Näitä päiviä pitäisi saada lisää paljon, sai niin paljon positiivista energiaa iloisesta ja ihanasta seurasta että näillä jaksaa taas ensi viikon torstaihin asti, josta alkaa kolmen päivän vapaat töistä! Torstainahan meillä on penkkarit ja perjantaina abiristeily, huhhuh miten mä oikeesti jaksan?!? :D Onkos lukijoista kukaan lähdössä abiristeilemään ystävänpäivänä ja millä laivalla? 

Mutta nyt nukkumaan, huomisiltaan taas! :)

Kiireitä ja hieno Kalle!

Mitäs taas tänne kuuluukaan. No ainakin blogi on ollut tosi hiljaa vähän aikaa, syynä taas yllättäen kamala kiire ja hulina. On vaikea järjestää aikaa yhtään millekään ylimääräiselle, kun pitäisi olla neljässä eri paikassa samaan aikaan.. No mutta, tässä sitä ollaan, olo on kuin olisi jo toinen jalka haudassa väsymyksestä johtuen, mutta ei anneta sen haitata, vaan palaillaan viime päivien kuulumisiin. Uusia kuvia ei ole, joten mennään vanhempien kuvatusten voimin.

En ookkaan vielä kertonut, että sain uuden työpaikan! Muistaakseni mainitsin meneväni työhaastatteluun vähän aikaa sitten, ja viikko sitten sainkin puhelun että olivat valinneet mut siihen paikkaan, jes! Eilen sitten koitti eka työpäivä, jota kauhulla jännitin jo monta päivää aiemmin. Kuitenkin jännitys oli ihan turhaa ja paikka on todella kiva! Viihdyn siellä ihan tosi hyvin ja onkin mahtavaa kun kuun lopussa pääsen aloittamaan työt ihan kunnolla :) 

Ton uuden työpaikan lisäksi oon nyt siinä "vanhassa" paikassa myös, samaan aikaan. Sitten lisätään vielä koulu ja harrastus ja tadaa, aika loppuu. Loput vuorokauden tunnit käytän nukkumiseen ja syömiseenkin jää ihan minimaalisen vähän aikaa. Onneksi tähän tulee maaliskuun alussa muutos, kun koulu vihdoin ja viimein on ohi ja saan paperit kouraan! Sitten pääsen vaan keskittymään työntekoon, kavereihin ja mikä parasta, Kalleen. 

Sitten päästäänkin itse ilon aiheeseen, nimittäin juurikin ponipoika Kalleen. Ollaan tehty sen kanssa jo vaikka mitä! Ravi löytyy jo tosi hyvin kentällä ja Kalle jaksaa ravata jo pidempiäkin pätkiä tosi hienosti. Oon ratsastanut sillä nyt joka päivä paitsi tänään, ja oon huomannut miten ihanan herkkä se on istunnalle! En oo ikinä ratsastanut noin istuntaherkällä hevosella, joka toimii lähes ajatuksesta. Tästä tulee vielä niin hieno!! :)

Lauantaina mentiin Elinan kanssa yhdessä ratsastamaan ja mentiin ensin kentälle. Elina oli siis mukana Zipen kanssa, jotta saataisiin Kallelle rohkeutta ja totutettua se toiseen hevoseen kentällä. Ensin Zipu oli vähän jännittävä, mutta kun siihen tottui ei ollut enää mitään hätää. Kalle ravasi aivan superhienosti, sillä on iha tosi hienot liikkeet kunhan tuo ne esiin! Ravailtiin rennosti molempiin suuntiin ja loppupuolella ravailtiin puomin yli. Ensin vähän taas jännitti ja rentous katosi kokonaan, mutta kun puomiin tottui se olikin jo ihan kivaa!

Lopuksi mentiin vielä maastoon, jossa laukattiin ekaa kertaa! Oli tarkoitus ottaa vähän reippaampaa ravia ja katsoa mitä poni tekee, mutta hienohieno Kalle ei yhtään lähtenyt juoksemaan vaan laukkasi tosi nätisti Zipun perässä! Poni sai paljon kehuja ja lopeteltiinkin heti kun oltiin vähän kävelty ja ponski pääsi talliin. 

Eilen jatkettiin samalla linjalla ja Elina oli mukana Winskin kanssa. Otettiin taas alkuravailujen jälkeen muutaman kerran puomin ylitys jonka jälkeen laitettiin puomin paikalle kavaletti. Tultiin kavalettii pari kertaa onnistuneesti jonka jälkeen korvattiin kavaletti ristikolla. Ja siitähän poni innostui! Se oli hurjan reipas ja oikein imi kohti estettä. Ylitys oli välillä vähän sitä ja tätä, mutta saatiin oikein hyvät hypyt molempiin suuntiin ja mentiin taas maastoon loppuverkkailemaan.

Kalle alkaa jo pikkuhiljaa kotiutumaan kunnolla ja siitä näkee miten hyvin se viihtyy :) Sitä on aina ilo katsella, kun se näyttää niin tosi onnelliselta ja oikeasti nauttii elämästä. Se rakastaa rapsutteluja ja pitkiä harjaushetkiä, puhumattakaan herkutteluista ja kaikenlaisesta paijjaamisesta. Vieraita ihmisiä Kalle jännittää jonkun verran ja aina kun tulee joku ennestään tuntematon / ei tuttu henkilö lähellä, poni oikein painautuu mua vasten tai kurkkii mun selän takaa, uskaltaako haistaa. Se on alkanut luottaa jo tosi hyvin ja kaikki käsittely on helpottunut huomattavasti siitä mitä se oli tullessaan.

Edetään nyt tosi hissukseen, luodaan rutiineita ja tehdään kaikkea erilaista. Tehdään joka päivä paljon juttuja ja keksitään kaikkea kivaa aktiviteettiä, jotta ponin pää pysyy virkeänä. Kallen kanssa on aina niin hauska touhuta, että ei millään malttaisi olla tallilta poissa ollenkaan. Sen seurassa on vaan niin luonnollista ja miellyttävää olla, kun sen luonne on jotain ihan uskomattoman ihanaa. Olen varma, että meistä tulee vielä hyvät ystävät. 

Nyt on taas aika sanoa hyvät yöt ja painua unten maille. Jos heräsi jotain kysyttävää, kysykää ihmeessä. Koitan päästä postaamaan mahdollisimman pian, mutta mitään en nyt uskalla luvata. Sitä odotellessa kannattaa seurailla mun ja Roosan kuvablogia jonne päivitän joka päivä kuvan verran sekä mun Instagramia, jonne myös päivittelen suht usein. Aino kiittää ja kuittaa, olkaas kuulolla! :)