Perjantaina oltiin pitkästä aikaa klinikalla! Viimeksi käytiin joulukuussa Laukaassa ihmettelemässä kiimaongelmia, ja regumate-kuurilla sekä munkinpippurin syötöllä on kiimavaivat jääneet taakse. Sitä ennen käytiin syyskuussa Kangasalalla hoitamassa selkää ja sitä ennen elokuussa hoidettiin SI-nivel. Vuosi sitten siis hoidettiin nuo koko viime vuoden painaneet ongelmat pois ja nyt olikin aika suunnistaa taas kohti Kangasalaa.
Aamulla matkaan lähdettiin isäni kanssa hyvissä ajoin, jo puoli kahdeksan jälkeen. Ajoin itse koko matkan ja matka menikin yhtä pysähdystä lukuunottamatta suoriltaan ajellessa. Olin laskenut matka-aikaa viisi tuntia, mutta kuten lähes joka kerta, oltiin tälläkin kertaa noin puolisen tuntia etuajassa paikalla. Mukava matkustaa kun ei ole kiire ja perillä on ihanaa kun on hetki aikaa purkaa hevonen ja antaa sen huilahtaa karsinassa.
Kun oli meidän aika, tuli jo tutuksi tullut eläinlääkäri Hessu kattomaan heppaa ja ensiksi halusi nähdä sen liikkeessä ratsastaen. Laitoin hepan ratsastuskuntoon ja suunnistettiin kentälle. Käveltiin hetki ja sitten ravailtiin ja laukattiin parit ympyrät. Ell halusi vielä kattoa väistöt ja voltit molempiin suuntiin ja oman jalkani vuoksi tässä välissä jouduttiin mulle hakemaan raippa - ei meinaan ihan vielä toimi täysin normaalisti tuo mun vasen pohje ja tietenkin väistö oikealle on hepalle vaikeampaa kuin vasemmalle.
Ratsastuksen jälkeen siirryttiin takaisin sisälle ja Hessu kävi Larpan selän, takaosan ja jalat läpi, minkä jälkeen sen takaset vielä taivutettiin polvesta ja alanivelistä. Tämän jälkeen ell kertoi havaintonsa, eli taivutuksiin reagoi kyllä, mutta se on normaalia tämän ikäisellä hevosella. Hevonen ei ole kipeä eikä se liiku huonosti ratsastaessa. Selkä on erinomaisessa kunnossa, se on saanut hyvin lihasta, toispuoleisuutta ei ole ollenkaan havaittavissa ja kaikinpuolin heppa vaikuttaa tosi hyvinvoivalta. Ainut mitä ell sanoi ratsastuksen perusteella, oli se että oikeassa laukassa takaosa jää helposti sisään, mutta se johtuu luultavasti siitä SI-nivelen rikosta, että se suunta on vaan hieman heikompi.
Me aina tälleen hengaillaan heppulin kans tallilla, et se on irti käytävällä. Se on niin ihana <3 |
Sitten ell kertoi, että se SI-nivel voidaan piikittää, mutta koska hevonen ei ole kipeä ei hänen mielestä se ole välttämätöntä. Heppa on hyvässä kunnossa ja lisäksi ell oli sitä mieltä, että jos tämä olisi hänen hevonen, ei hän sitä piikittäisi. Mä olin NIIIIN onnellinen kun kuulin tämän! Tiedän, että tämä eläinlääkäri ei huvikseen näin sano ja hoitaa kyllä, jos on sitä mieltä mutta nyt ei tarvinnutkaan!! Tulin niin onnelliseksi että koko kotimatka meni ihan hymyssä suin!
Nyt jatketaan samalla kaavalla, kuin tähänkin asti. Tehdään kunnon koulutreenejä, hypätään, maastoillaan, juoksutetaan, hölkätään, kahlaillaan, vietetään vapaapäiviä, kevyitä jaksoja ja sitten taas treenataan. Hyvä lihaskunto on tärkein asia näissä vaivoissa ja lihaskuntoa ylläpidetään monipuolisella treenillä, hyvillä ratsastuspohjilla, e-vitamiinilisällä, säännöllisellä hieronnalla sekä pitkillä ulkoiluajoilla. Meillä on koossa nyt ihan mahtava tiimi; meillä on ihan huippumahtava vuokraaja, asianosaava hieroja, ihanat tallikaverit sekä hevosen terveydentilan ymmärtävä tallinpitäjä. Oon niin onnellinen kun saan harrastaa näin.
Muuten niin mahtava päivä mut mun jalka ei kovin nauti näistä pitkistä päivistä :'D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti