Mietteitä istunnastani

Tämän tiistai-illan päätin pyhittää blogin kirjoittamiselle ja hieman normaaleista kuulumispostauksista poikkeavalle postaukselle. Nimittäin asialle, joka koskee mun istuntaa. Elina on pitänyt mulle ja Jennille kahtena viime sunnuntaina "istuntatuntia", eli juoksuttanut meitä liinassa ja parannellut meidän istuntaa. Virheitä löytyi multa ja paljon, joten päätin pyhittää ihan kokonaisen postauksen!

Eli toissa viikon sunnuntaina (15. päivä) oli eka kerta ja menin silloin Zipellä. Käytiin tosi paljon vaan käynnissä ja ravissa läpi mun hyviä ja etenkin niitä huonoja piirteitä istunnassa. Niitä huonoja oli paljon, mutta vähemmän kuin olisin äkkiseltään uskonut. Oli oikein antoisaa, kun sain vaan keskittyä istumaan siellä, mikä jo itsessään on Zipen kanssa vielä vähän hankalaa, sillä kun on niin erilaiset liikkeet kuin W:llä enkä ole niihin ollenkaan tottunut. 

Mutta kuitenkin niihin itse ongelmakohtiin. Ensimmäinen (ja eniten häiritsevä) on mun kamala takanoja! Siis se ei oo sellaista ihan kunnolla taaksepäin nojailua, vaan enemmänkin sellaista ylävartalon taaksepäin kaatumista. Kun parannan mun ylävartalon ryhtiä, teen sen liikaa ja sitten kaadun hirveästi taakse. Tää on tullut aika hiljattain, nyt kun oon paljon ratsastanut yksin ja kukaan ei oo mulle siitä maininnut, enkä ole sitä edes itsekään kuvista tajunnut. Sen kuitenkin Elina huomasi heti (tainno, on jo aiemmin maininnut asiasta) ja se laitettiin heti ensimmäisenä korjattaviin. 

Tässä kuvassa huomaa ton takanojan tosi selkeästi. 

Toinen juttu on sitten tuosta taaksenojailusta johtuvat jalat, jotka valuu ylävartalon painuessa taakse kovin paljon eteen. Tätä kutsutaan myös nimellä tuoli-istunta, vaikka se mulla onkin suht lievä. Jalkojen kanssa oli paljon muitakin ongelmia, kuten liikaa ulospäin kääntyvät varpaat, mikä taas aiheuttaa sen, että reisi ei kestä kunnolla hevosessa kiinni ja siten istunta pääsee heilumaan liikaa. Kun nämä jutut on pielessä, en pääse istumaan kunnolla istuinluille, heilun satulassa edestakaisin ja valun istumaan ihan satulan takakaarelle. Niin, ja tietenkin mun kamalaa vinoutta oikealle unohtamatta!

Koitin piirtää noita viivoja vähän selkeyttää, mutta tämmönen ois vähän hakusessa! Mutta katse pitäs saada vielä eteen ja nyrkit pystyyn, mutta tossa jalat on aika ok. 

Noniin, sitten kun oli paikannettu nuo suurimmat virheet jatkettiin niiden korjaamisella. Tosin välissä mulla oli viikko aikaa miettiä noita kaikkia ja sainkin parannettua tota vinoutta jo paljon. Nyt viime sunnuntaina otettiin siis uusiksi ja tällä kertaa pääsin Winnien kyytiin, ja hommat helpottui jo huomattavasti. Aloitettiin hommat ravissa ja heti ekana sain käskyn ajatella nojaavani eteen. Kun musta tuntui, että kaadun pian nenälleni, olin kuulemma just oikein suorassa. Siis aivan kamala asento! :D Samalla jalat parani heti, eivätkä ne sojottaneet niin taitavasti kainalossa. 

Tässä nyt "hieman" liioteltuna se, millasessa asennossa oon nyt viime aikoina tykännyt ratsastaa..

.. ja tämmöseks se pitäs muuttaa! Tosin jalat vielä lonkasta enemmän taaksepäin. 

Sitten alettiin korjaamaan noita kinttuja. Koko ajan siis etukeno ja sitten piti vielä ajatella, että "pyöräytän" jalan niin, että saan polven rennoksi, reiden kunnolla kiinni ja varpaat suoraa eteenpäin sekä pohje kunnolla kiinni. Kun Elina pari muutaman tusinan kerran korjasi jalan asennon, aloin löytämään sen oikean tunteen mikä siellä pitää olla. Oli aivan kamalan tuskaista keskittyä noin moneen juttuun yhtä aikaa ja varsinkin toi jalan asento ja oikea kohta tuotti vaikeuksia. 

Vasemmalla aika hyvä, tommonen olis aika kiva kun vaan toi notkoselkä ei ois noin paha ja nilkka noin linkussa. Oikeella sitten jalka valunut ihan eteen ja kädet liian alhaalla.

Laukassa homma oli huomattavasti helpompi. Jalka pysyi paikallaan helpommin, nojailin reippaasti eteen ja varpaat osoitti menosuuntaan. Kuitenkin heiluin todella paljon laukan mukana, siis ihan eteen-taakse-eteen-taakse meiningillä enkä millään saanut pidettyä itteäni paikallaan. Elinan vinkkien avulla kuitenkin löysin jostain sellaisen kultaisen keskitien ja sain itteni kestämään hetkittäin keskellä satulaa! Joitain pätkiä sain istuttua oikein kunnolla, mutta sitten kun keskittyminen herpaantui myös istunta karkasi. Parempaan päin kuitenkin!

Paljon sain kotiläksyä ja paljon hyviä vinkkejä. Oli ihanaa kun Elina piti noi kaksi TODELLA hyödyllistä kertaa ja nyt joudun oikeasti ratsastaessa keskittymään istumiseen kun tiedän mitä korjata. Ehkä vielä joku päivä istun hyvin siellä satulassa, kun vaan tulee rutiiniksi tuo oikeanlainen istunta. Mulla onkin nyt ihanan paljon heppailua seuraaviksi viikoiksi ja sitten Vippikin jo tulee. Ja Jenspalle muuten kiitokset kuvista! :)

Mitä tykkäsitte tämmösestä, vähäsen erilaisemmasta postauksesta? :) Mitä olisitte halunnut tietää lisää tai oliko jotain turhaa? Onko teillä jotain vinkkejä istunnan parantamiseen ja mitä parantaisitte mun istunnassa?