Viikonlopun heppailut ja ylläri!

Juhuuu, huisin kiva viikonloppu takana, joka sisälti ihanasti heppailua! Ratsastettua tulikin kolmena päivänä neljä kertaa kolmella eri hepalla ja niistä riittääkin juttua ihan postaukseksi asti! Kaikilta muilta kerroilta on kuviakin, paitsi eiliseltä. 

Mutta, aloitellaankin perjantaista. Kun äikän kirjotukset oli saatu loppuun käytiin kotona ja lähdettiin ajelemaan Roosan sekä Lauran kanssa Hannuilemaan. Tarkotushan oli että minä olen mukana Lauran kanssa kuvaamassa ja neuvomassa Roosaa, mutta sitten suunnitelmat vähän vaihtuivat ja minä päädyin läpiratsastelemaa ukkelin. 

Niimpä laitettiin Hannu valmiiksi, Roosa nappasi ponin "käsihevoseksi", Lauralle kamera kouraan ja eikun pellolle. Otin pellolla ensin normaaliin tapaan reippaampaa ravia & laukkaa, kunnes siirryttiin viereiselle, isolle pellolle. Otin siinäkin muutaman kunnon laukkapätkän ja piti ihan laittaa Sports Tracker päälle, kun katottiin Hannun huippunopeuksia :D (joka taisi olla jotain 42km/h..) Hannu tuntui ihan jees oloiselta.

Kun alkuverkat oli verkkailtu, aloin tekemään hommia ravissa. Poni oli tosi laiskalla päällä, eikä meinannut millään liikkua kunnolla eteen. Keventelikin paljon, että saisin ravia reippaammaksi ja samalla taivuttelin paljon molempiin suuntiin. Sisäpohje on näköjään ponskalta päässyt unohtumaan sekä ulkolapa karkaili ihan koko ajan. Ei siis kovin hyvät eväät jo heti alkuunsa...

Tehtiinkin tosi paljon hommia ihan vaan sitä ajatellen, että sain Hannun taipumaan rehellisesti ja että sain ulkolavan hallittua. Samalla ravia piti ylläpitää koko ajan, joten en enää keskittynyt muotoon, vaan käytin kaiken energian huoltaa noita vähän isompia ongelmia. Ravi alkoi jotenkuten sujua, joten alettiin laukkaamaan. Ja siitä ne vaikeudet vasta alkoivat...

Laukka oli jotain aivan kamalaa. Se ei meinannut pysyä yllä yhtään, Hannu kaatui koko ajan sisäpohjetta vasten, ulkolapa hieman harhaili eikä se asettunut mitenkään. Huh oli ihan kamalaa :D Sain ihan jonkun aikaa siinä sitten tehdä siirtymisiä, koittaa estää jumituksia sekä taivutella, ennen kun poni antoi vähän mulle periksi ja voitiin lopetella laukkaaminen. Ei ole heppa tainnut vielä ikinä olla noin hankala..

Loppuravit sitten rennosti kevennellen ja Hannu tuntui ihan hyvältä. Oltiin ratsastuksen jälkeen läpimärkiä milemmat kun tuli hieman huhkittua hommia, mutta ihan hyvä vaan että joutui Hannukin ihan koville. Pesaistiin ukkeli sitten tallilla sienellä ja molemmat pääsivät vielä ulos syöpöttelemään. 

Lauantai olikin sitten vähän jännittävämpi päivä. Lähdettiin Roosan kanssa ajelemaan aamusta heti kohti Suonenjokea. Ja nyt! Vihdoin uskallan paljastaa sen pikkuyllärin, mistä puhuin aiemmin, sillä kaikki on jo sen verran varmaa, että en enää malta olla sitä kertomatta! Nimittäin, asiahan on nyt niin, että mulle tulee ylläpitohevonen. Oon aivan käsittämättömän ilonen asiasta, ja jännittää ihan hurjasti! Kattokaa nyt miten komee ukkeli mulle tulee :3

Turon Vippi eli tutusti "Vippi" on kaverini omistama 13-vuotias suokkiruuna. Ja kyllä, Vippi on suomenhevonen ja se on ex-ravuri :D Se on ollut pari vuotta ratsuna, joten mitään ihmeellisyyksiä se ei osaa. Ihmettelette varmaan, miksi ihmeessä pienikokoinen ex-ravuri suokki? No, sitä en oikein tiedä itsekään. Hannun kanssa mulla oli niin kivat puoli vuotta, että haluan mielenkiinnolla katsoa mitähän tästä tulee. Paljon on Vipin kanssa tehtävää, mutta sehän se tässä huippua onkin! 

Mutta sitten asiaan, eli käytiin Roosan kanssa siis Vanhiksella (jossa Vippi asuu) ratsastamassa sillä. Roosa oli tuttuun tapaan kuvaajan roolissa mukana ja itse ratsastin. En tehnyt mitään kummempaa, joten en paljon jaksa siitä kirjoitella vaan korvaan tekstiä isommalla määrällä kuvia. Kuitenkin Vippi oli tosi jäykänoloinen alkuun, eikä meinannut toimia ei sitten mitenkään. Suurin ongelma sillä on se, että se ei meinaa ravata. Se korvaa ravin jollain ihme tölttisekotuksella, mikä pitää saada siltä kitkettyä heti alkuun pois.

Jouduin alkuun tekemään ihan hurjasti töitä, että Vippi alkoi rentoutumaan ja liikkumaan paremmin ravissakin. Mitään huippuhienoa ravia sillä ei tosiaan ole, mutta tärkeintä näin alkuun on se, että se liikkuu rennosti ja mielellään eteenpäin nimenomaan ravissa. Otin loppuun pari hyppyäkin sekä laukkailin jonkun verran ja aina lopussa huomaan miksi siitä oikeestaan edes tykkään.. 

Ratsastuksen jälkeen pääsi poni suihkuun ja sisälle kuivumaan. Katseltiin vähän tavaroita mitä sille tulee mukaan ennen kun lähdettiin kotiin. Kotosalla kävin vaan pyörähtämässä, kun jo piti lähteä seuraavan heposen selkään. Sain Emminkin ihan parin minuutin varoajalla lähtemään mukaan ja olikin kyllä aivan huippua, thanks again! :)

Mentiin siis omalle tallille, jossa mua ootti Zipen liikutus. Laitettiin hepo valmiiksi ja lähdettiin kävelemään hiittikselle, jossa aloittelin ravailemalla suht löysällä ohjalla. Zippe tuntui kivan reippaalta ja oli hyvällä fiiliksellä liikkumassa eteenpäin. Otin parit laukkapätkätkin ja siitä se poni vasta innostui!

Kun aloin tekemään hommia, mulle tuli ekaa kertaa Zipen kanssa se ihana "ahaaa!"-tunne! Ja wautsi miten hyvältä se tuntui! Oli siis aivan megaihanaa, poni liikkui niin hyvin ja tuntui ihan superilta. Kaiken kruunasi vielä Emmi, joka sai iihania kuvia jälleen joten kaikki oli ihan täydellistä. Vielä kun itse oppisin ratsastamaan niin kaikki olisi aika bueno.

Ratsastuksen jälkeen fiilikset oli hurjan korkeella ja tehtiinkin iltatalli & loput tallihommat ennen kotiinlähtöä. Illalla lähdettiin tyttöporukalla juhlimaan Jennin tupareita sekä käytiin baarissakin. Jennille menin sitten yöksi ja sunnuntaina lähdettiinkin iltapäivällä Jennin & Elinan kanssa tallille. Elina piti meille istuntatuntia liinassa, mutta siitä voisinkin kirjoitella lisää seuraavassa postauksessa. Kohtapuoliin lähdetään Jennin kanssa talleilemaan joten kuulette todennäköisesti lisää huomenna! :)