Arkea ilman hevosia

En olekkaan käynyt nyt talleilemassa ollenkaan koko viikolla, joten ajattelin tulla postailemaan teille kuulumisia mun arjesta ilman hevosia ja ratsastusta. Haluan kovasti postailla, mutta hepparintamalla ei ole mitään postattavaa, joten joudun tällaista teille tekemään. Mitä olette mieltä? Onko turhaa heppablogiin kirjoitella ns. lifestylejuttuja vai jätänkö nämä pois? Haluan kuitenkin pitää blogin heppablogina, joten häiritseekö teitä tämmöiset ei-heppajutut?

Viikko on pyörähtänyt oikein kivasti käyntiin ja nyt on toosi hyvä olo kun sain vihdoin abikurssit loppuun! Nyt on enää töitäkään jäljellä huomenna ja perjantaina ja syyskuun saankin elellä ihan vapaudessa, kirjoituksiin lukien tietty.  Lokakuussa olisikin sitten tarkotus jatkaa töitä, mutta eletään nyt viikko ja päivä kerrallaan. 

Roosan kanssa käytiin maanantaina kuvailemassa hypärillä tossa lähimetikössä ja voisin parit kuvat tänne laittaa. Lähtö tuli vähän yllättäen kun toinen abikurssitunti olikin peruttu kun opettajaa ei paikalle ilmaantunut joten päätettiin lähteä kotiin hakemaan kamerat & objektiivit ja suunnistamaan kävellen entiselle koulullemme. Extemporelähdöstä johtuen mulla oli kameran akku loppu.. Onneksi on aina varavaihtoehto ja kaivelin kaiken pölyn seasta vanhan kunnon 1000D:n esille! Eikun objektiivi kiinni ja matkaan.

Oli kyllä ihan todellatodella outoa olla tuolla yhdistelmällä kuvaamassa. Kamerana toimi siis Canonin EOS 1000D ja objektiivi oli Canon 55-250mm f/4-5.6. Kuvailin koko ajan käyttäen manuaalikuvausta ja asetukset vaihteli tosi paljon. En meinannut millään saada oikeita asetuksia tohon kameraan, tuntui ettei tossa riitä mikään. Valotusaika piti olla tosi pitkä, aukko ihan maksimissa ja ISOkin piti olla jotain aivan törkeää luokkaa.. Lisäksi kamera on aivan järkyttävän hidas :D Okei, en valita. Hienosti pelasti mut ja toimi oikein moitteettomasti, ihanaa kun on oikeasti tuollainen varavaihtoehto kaiken varalla, mutta kyllä osaan arvostaa tota 600D:tä ihan eritavalla nyt! 

Mikä on lempparikuvanne?

Tänään olikin oikeasti mulla aika hyvä päivä! :) Oon vähän ajan sisään tajunnut miten paljon ihania ystäviä & kavereita mulla on, ja miten hyvin oikeastaan viihdynkin heidän kanssa. Voin olla täysin oma itseni ja nauttia kaikkien ihanuuksien seurasta ja oon tosi iloinen oikeasti miten hyvä kamupiiri mulla on. Aamu alkoi vähän väsyneissä merkeissä, eikä koulunkäynti oikein luistanut oollenkaan. Toisella tunnilla oltiin taas yllätysyllätys tietokoneitten ääressä ja vinguin Jensykälle kuinka tylsää ja ärsyttävää ja ikävää koulunkäynti on eikä oo mitään kivaa. Noo, onneksi oli Jenni, joka jaksoi kääntää mun ikävän päivän ihanaksi ja kertoi mulle fb:ssä pienen tarinan mun päivästä. Tässä se tulee teillekin, täysin alkuperäisenä;

Mun päivä parani niin paljon noista nauruista, mitkä tuo mun ihana paras ystävä aiheutti, ettei usko kukaan! Ei varmaan ketään edes naurata, mutta mä sain tosta niin isot naurun purskahdukset, koska toi on oikeasti melkein ihan täysin totta :D Ja aww, Winniekin tollanen sateenkaariponikissa. No mutta, ruokkiksen jälkeen kävästiin Roosan kanssa ostamassa vielä suklaata ja ajeltiin vähän aikaa ennen tunnin alkua. Oltiin yksi tunti kopiksella ja mentiin vielä tunniksi lukiolle enkun tunnille.

Koulun loputtua Roosa heitti mut mäkkärille syömään Jennin ja Lauran kanssa, ja oli iihanaa nähdä tyttösiä pitkästä aikaa ihan kolmestaan. Nykyään kaikilla on vähän omat elämät ja menot, ja nähdään ihan liian harvoin. Siksi näistä pienistä hetkistä pitääkin nauttia niin paljon kuin sielu sietää! Illaksi menin sitten töihin ja nyt olen vääntänyt tätä postausta tässä koko sen ajan kun tulin töistä.

Huomiselle sekä viikonlopulle onkin tiedossa heppailua ja sunnuntaina mennään Emmin kanssa kuvaamaan Vurrille estekisoja. Toivottavasti olisi kiva keli, muuten kyllä jää lähtemättä.... :D Mutta hei, nyt meen nukkumaan ja pari sanaa vielä lukijoille! Olisin tosi kiitollinen jos te kaikki voisitte kertoa tähän postauksen loppuun muutamalla sanalla oman, rehellisen mielipiteenne tästä blogista juuri nyt. Musta itsestä tuntuu että alaspäin on menty ihan ropinalla, mutta haluaisinkin kovasti kuulla mitä siellä puolella ruutua ajatellaan, nyt varsinkin kun hyvin hiljaista on ollut. Eli rohkeasti kommentoimaan, haluaisin saada kivoja parannusideoita ja olisi ihanaa saada blogi entistä ehommaksi teidän lukijoiden kanssa yhdessä! Pienikin idea, risu taikka ruusu saa mut paremmalle mielelle ja saan intoa kehittyä paremmaksi bloggaajaksi :)

PSST! Huomatkaa Puoliverinen Prinssi -blogissa oleva tosi kiva arvonta, käykääs kurkkimassa! :)