Mäntyharjulla kisoissa + lastaustreenejä

Tänään oli aivan ihana aamu, kun sai nukkua taas vähän pidempään kuin normaalisti. Jotenkin nykyisin tykkään sopia aamupäivälle kaikkea menoa, etten sitten saa nukkua kovinkaan myöhään ja nyt olikin ihan luksusta kun tarvis herätä vasta vaille 11! Oltiin lähdössä Elinan kanssa kisareissulle Mäntyharjulle ja lähtö oli jo puolilta päivin (tottunut lähtemään kisoihin siinä 13-14 maissa...). Menin sitten samantien herättyäni ja eväät tehtyäni tallille pakkailemaan kamat sekä laittamaan Zipen kuntoon.

Kun sain tavarat kannettua traikkuun ja hevotin valmiiksi, Elina tuli just sopivasti ja päästiin puoliksi irronneesta kengästä huolimatta lähtemään juuri aikataulussa. Sipu oli saanut jotenkin takakenkänsä riehuttua hassusti puoliksi irti ja samalla kavio oli lohjennut sen verran, ettei Elina saanut itse kenkää takaisin kiinni. Soittoa kisapaikalle, jossa kerrottiin että paikalla on kengittäjä joka voi laittaa kengän kiinni ja eikun matkaan vaan! 

Perille päästiin just sopivan ajoissa ja on kyllä ihan pakko vähän kehua miten hienoa toimintaa tuolla oli! Kun päästiin perille, meidät ohjattiin parkkiin ja kysyttiin oliko meillä irtokenkää. Siellä oli siis kengittäjä jo valmiina odottamassa, että saa laitettua kengän rauhassa kiinni, että Elina ehtii hyvin radalle. Aivan uskomattoman hienoa toimintaa, todella suuret pojot Mäntyharjuun tästä! Kilpailunjohtajakin kävi vielä varmistamassa että saatiin kenkä kiinni ja heppa radalle. Mulle tuli todella hyvä mieli tästä oikeasti, että asiat hoituu noin hienosti tuolla. Ja hyvin kesti kenkä jalassa!

Kenkäyksen jälkeen meille jäi vielä hyvin aikaa ja Elinan lähtiessä kansliaan ja kattomaan rataa, mä laitoin traikun kuntoon kotimatkaa varten sekä harjailin Zipen vielä ennen varustusta. Juotin sille vähän melassivettä ja aloin laittelemaan jo suojia. Pian päästiin jo laittamaan varusteetkin selkään ja kohta Elina lähtikin jo verkkaamaan. Mä menin siksi aikaa katsomoon kuvailemaan ja päivän huikeaksi kuvasaldoksi ehdin kuvata jopa kuusi ratsukkoa! Wou, tosi hurjaa :D

Elina meni radalle seittämäntenä ja rata vaikutti tosi simppeliltä ja helpolta. Linkkasin nyt teille tohon noi kisaradat, niin en ala sen enempiä niistä selittelemään. Ihan hillittömästä helteestä huolimatta Zippe vaikutti tosi virkeeltä ja näytti liikkuvan tosi hyvin eteen. Elinakin oli ihan supervireessä, kun muisti ratsastaa hyvin eteen ja oli kyllä tosi hyvä fiilis tuon radan jälkeen, vaikka yksi harmittava kopsu tulikin. Ilman pudotusta sijoitus olisi ollut 3. mutta nyt se olikin viides, eli toinen ei-sijoittunut.

Ennen toisen luokan alkua oli jonkin verran aikaa ja kerettiin hyvin kastella poni sienellä ja viilennellä sitä kylmällä vedellä. Melassivesi kelpasi nyt oikein mainiosti ja sitä upposikin melkein kokonainen sankollinen. Oisko ehditty joku puolisen tuntia seisoskella siinä ja sillä aikaa laittelin kamat valmiiksi, että päästään sit samantien radan jälkeen lähtemään kotiinpäin. Kun Elina tuli taas rataantutustumisesta pääsi Zippe taas verkkaamaan ja radalle.

Tää rata meni aikalailla samalla mallilla, tosi sujuvasti ja hyvin. Jälleen yksi pudotus, joka tuli ihan pienestä hipaisusta. Muuten rata oli siis oikein hyvä ja ihan yllätyin katsomossakin, miten reippaasti Zipetti jaksoi mennä eikä ollut lähes ollenkaan väsyneennäkönen! Tässä luokassa voitto jäi harmittavasti tuon yhden puomin päähän, voittajalla kun oli sama virhepistemäärä mutta hieman parempi aika. Mutta ei annettu sen haitata, ihan superhyvät radat joten ei mitään valittamista! :)

Radan jälkeen Sipu pääsi suihkuun ja suihkuttelun jälkeen pakattiin se autoon ja päästiin ajelemaan kotia kohti. Oli kyllä kiva kisapäivä! Kaikki toimi tosi hyvin, toimihenkilöstö oli tosi mukavaa porukkaa, pohjat oli kunnossa ja valjastuskatokset oli ihan huippujuttu tällä helteellä! Kotona tallilla mä laittelin hevon jalkojen kylmäykseen Elinan purkaessa tavaroita paikalleen. Sitten olikin vuorossa Kalle ja sen kanssa riekkuminen.... Tän päivän ohjelmaan kuului siis traileria vastaan taistelua ja Ainon hermojen koettelua...... Mä ja traikku kuitenkin vietiin tää erä, jes!

Parisen tuntia taas vierähti, kun herra ei halunnut jäädä hetkeksikään koppiin syömään. Loppujen lopuksi tehtiin niin, että kun se tuli luvatta kopista ulos, käytiin kentällä juoksemassa muutama rundi ja uusi yritys. Kolme kertaa jouduttiin toistamaan sama, ennenkun Kalle väsyi sen verran että tyytyi syömään iltaruokansa kopissa sisällä. Kuuma tuli kyllä kummallekin, mutta kai tätäkin voi taas yhdeksi voitoksi kutsua, kun ei tarvinnut lyödä hanskoja kokonaan tiskiin.

Huh, tulipa tekstiä! Mitäs tykkäsitte vähän yksityiskohtaisemmasta kisapostauksesta näin hoitajan näkökulmasta? Oliko puuduttavaa lukea vai tykkäsittekö? Huomenissa on taas aikanen herätys, kun Kallella on kengitys heti yhdeksältä ja toivotaan kovasti että menisi hyvin.. Huomenna on muutenkin hieman erityinen päivä, toivonmukaan kuulette siitä jo heti huomenna taikka tiistaina! ;)