Puolisen vuotta sitten kirjoittelin viimeisimmän kerran kuulumisia enkä ole sen jälkeen kokenut mitään mielenkiintoa kirjoittamisen suhteen. Elon kanssa treenailtiin helmikuun puoleen väliin asti, kunnes se lähti takaisin kotiin. Sen jälkeen kerkesin treenata yhtä tallimme 5-vuotiasta sekä ratsastella toisella seniori-hepalla ennenkun menin itse maaliskuun puoli välissä jälleen jalkaleikkaukseen, tällä kertaa alemman nilkkanivelen luudutukseen. Kuntoutus siis tällä hetkellä on edelleen kesken ja jos hyvin käy, saan alkaa kahden viikon päästä ratsastamaan.
Larpin kanssa elämä on ollut yhtä vuoristorataa ja se on sairastellut enemmän ja vähemmän kaikenlaista. Nyt ollaan kuitenkin päästy hyvään pisteeseen ja heppa alkaa olla jo lähes tulkoon normaalissa jokapäiväisessä liikutuksessa. Klinikalla ollaan käyty kahdesti, kahdesti oltu parin viikon karsinalevossa ja ties kuinka monesti olen ollut kaivamassa sille monttua, kun tuntuu ettei loppua näy. Nyt kun viimeisimmät ongelmat vatsan ja satulan kanssa on saatu selvitettyä, on mummu-heppa ollut mitä parhain! Toivon kovasti vielä joitakin yhteisiä vuosia, mutta nyt elellään vaan päivä kerrallaan ja nautiskellen jokaisesta yhteisestä hetkestä :)
Mun blogin kulta-ajat on menneet vuosia sitten ja oikeastaan se polte bloggaamiseen kuoli Kalle-ponin mukana. Tämä teksti jääköön näillä näkymin viimeiseksi kirjoitukseksi tässä blogissa. Mä keskityn tällä hetkellä kaikin tavoin omaan terveyteen ja kuntoutumiseen, mun rakkaaseen hevoseen, ihanaan parisuhteeseen sekä mahdollisimman pian opiskelun aloittamiseen. Meidän menoa voitte jatkossa seurailla Instagramin kautta. Nyt haluan kiittää kaikkia siellä ruudun toisella puolella jotka olette olleet matkassa mukana, ja toivottaa teille kaikille ihanaa kesää! ♥